Idän Kauppatietäjät
Idän kauppatietäjät on Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen podcast. Sen jaksoissa käsitellään ja keskustellaan kuumista ajankohtaisista kansantalouteen, markkinoihin kuin kilpailuun liittyvistä aiheista akateeminen monokkeli silmillä. Podcast tarjoaa keskustelun aiheita ja mahdollisia uusia näkökulmia kaikille taloudesta ja kaupasta kiinnostuneille erityisesti kauppakorkeakouluun hakemista harkitseville.
Idän Kauppatietäjät
Osuustoimintaa maailman osuustoiminnallisimmassa maassa Feat. Anu Puusa | Tuotantokausi 2. Jakso 1.
Idän Kauppatietäjät -podcast on täällä taas! Odotus päättyy ja on aika julistaa toinen tuotantokausi avatuksi.
Idän Kauppatietäjät -podcast syventyy toisella tuotantokaudella vähittäistavarakaupan toimialaan usean kiehtovan näkökulman kautta. Jaksot julkaistaan ensimmäisen tuotantokauden mukaisesti viikoittaisella julkaisutahdilla. Tarjoamme tuttuun tapaan audiopuolella uusia ajatuksia ja näkökulmia aiheesta kiinnostuneille. Lisäksi meidät löytää nyt myös videoformaattina Youtuben puolelta!
Ensimmäisessä jaksossa perehdymme osuuskuntaan yhtiömuotona. Keskustelemme muun muassa sen ominaispiirteistä, historiasta ja tulevaisuudesta. "Osuuskunnat ovat pitkään pitäneet kynttilän vakan alla" ja me Idän Kauppatietäjät -podcastissa haluamme nostaa osuuskunnat keskusteluun, mitä tulee tuottavuus, kilpailu- ja yhtiömuoto kysymyksiin.
Jakson asiantuntijana toimii aineettoman pääoman johtamisen professori Anu Puusa. Hän on profiloitunut Suomen osuustoimintaosaamisessa yhdeksi kärkinimeksi ja on käynyt luennoimassa tästä muun muassa TED -talkissa kolmantena suomalaisena. Meillä kaikilla on kokemusta osuuskunnista, kuten Osuuspankista ja S-ryhmästä. Osallistu keskusteluun ja jaa näkemyksesi eri kanavissa!
Idän Kauppatietäjät -podcast on tehty kaupallisessa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen kansainvälisen vähittäiskaupan johtamisen -pääaineen kanssa. Rahoittajana Idän Kauppatietäjät -podcastin toisessa tuotantokaudessa on ollut Etelä-Savon ELY-keskus. Podcastin tuotannosta vastaa K.O.J Consulting Oy.
Idän Kauppatietäjät eri kanavissa:
Instagram: idankauppatietajat
Twitter: #Idankauppatietajat
Youtube: https://youtu.be/7S2WmEaULYQ
Spotify: https://open.spotify.com/show/4oEXw73IhaZNOj7WyJ6dSE?si=1c1d4a134b7841ad
Kysymykset ja palautteen voi lähettää hostin sähköpostiin: kalle.jarvinen97@gmail.com
UEF Business School eri kanavissa:
Instagram: @uef_business
Twitter: uef_business
Tää Homma koko kansaa, silloin puhutteli, kun itsenäisyydestä vasta haaveili. Talkoilla peltoja viljeltiin, itsenäisyyttä haettiin ja Bobrikovia pelättiin. Hannes Osuustoimintaa tarjosi, kannustamaan suomalaiset itsenäisyyttä tavoittelemaan.
Kalle Järvinen :Terveisiä idästä, arvon podcast kuuntelijat toiselle tuotantokaudelle ja toisen tuotantokauden ensimmäiseen jaksoon! Meillä on uudella tuotantokaudella käsillä aivan uusi tuotantotiimi ja lisäksi tuotantovälineitä on viety merkittävästi eteenpäin ja niin kuten näette sieltä Youtuben puolelta niin meidät myös tavoittaa videoyhteydellä Youtubesta ja ääniraidan löytää, tietysti perinteiseen tyyliin, podcast jakelupalveluista Spotifyista ja Apple podcastista muun muassa. Mutta pikemmittä puheitta lähdetäänpä esittelemään vähän, ketä meitä täällä tässä toisen tuotantokauden aikana on. Elikkä tosissaan minä olen Kalle Järvinen ja toimin idänkauppateetä podcastin juontajana, kuten ensimmäisen kauden aikana varmasti kaikille tuli selväksi. Lisäksi mulla on täällä älykkyyttä, virtaa, uusia näkökulmia ja vahvaa osaamista tuomassa Claudia Kärnä.
Claudia Kärnä:Kiitos Kalle.
Kalle Järvinen :Mahtavaa, että ollaan saatu sinut mukaan Elikkä tosissaan me ollaan se uutisankkuripari, jota pääsette seuraamaan, tämän toisen tuotantokauden aikana. Nyt haluan ensimmäiseksi sanoa muistakaa tykätä, osukaa siihen kelloon siellä Youtubessa ja pistäkää seuraukseen meidän kanavat niin pääsette olemaan perillä sitten idän kauppatietäjien toisesta tuotantokaudesta. Mehän käsitellään toisessa tuotantokaudessa kansainvälisen vähittäiskaupan johtamista ja teemme tämän podcastin yhteistyössä Itä-suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen kanssa ja sieltä erityisesti pääaineena niin kansainvälinen vähittäiskaupan johtaminen. Ja kaikki, jotka miettii, mitä kannattaa opiskella niin siinä on yksi erinomainen vaihtoehto. Jos kiinnostaa kauppa ja kauppahan se on, joka kannattaa.
Claudia Kärnä:Se on juurikin näin Kalle ja hei kiitos sain tulla mukaan tähän ihan mahtavaa. Tulee todella mielenkiintoinen kausi, tästä seuraavasta tuotantokaudesta, mutta nyt aiheeseen ja päivän vieraaseen meillä on ilo ja kunnia toivottaa Anu Puusa tervetulleeksi idänkauppatietäjiin. Moi, mitä kuuluu? Kuka olet?
Anu Puusa :Hyvää kuuluu. Anu Puusa, johtamisen professori, sanonko mistä puhun tänään?
Claudia Kärnä:Kerro mistä puhut tänään. Kerro sinne.
Anu Puusa :Hyvät kuulijat, minä kerron teille jotain Ankkurin varallisuudesta ja yhteisomistajuudesta, kaikenlaisia yrityksiä tarvitaan, mutta tämän päivän sana on osuustoiminta.
Claudia Kärnä:Osuustoiminta.
Kalle Järvinen :Kyllä eli meillä on siis Suomen terävintä tarjolla osuuskunnasta. Anu Puusa on hionut oman osaamisensa huippuun, mitä tulee mitä tulee osuuskuntaan ja hän toimii Itä-Suomen yliopistolla aineettoman pääoman professorina. Lisäksi Anu on muun muassa kolmantena suomalaisena käynyt TED Talkissa puhumassa osuuskunnasta, joten raudanlujaa osaamista on tarjolla tänään osuuskunnasta. Anu ja Claudia, meillä on uusi kausi niin, meillä on uusi konsepti jaksokysymys tässä tarjolla eli mulla olisi teille kaksi kysymystä esittää, johon toivoisi teiltä jonkinnäköistä arvausta ja kerrotaan sitten jakson lopussa, mikä oikea vastaus on. Tiedättekö kuinka suuri markkinaosuus S-ryhmän päivittäistavarakaupassa oli vuonna 2020 ja kuinka monta työntekijää S-ryhmällä on tällä hetkellä?
Claudia Kärnä:Minäkö vastaa.
Kalle Järvinen :Kyllä.
Claudia Kärnä:Prosentteina? Haluat sen vastauksen.
Kalle Järvinen :Kyllä.
Claudia Kärnä:Miun heitto on, tää helpompi minulle, tää Työntekijät, koska Joensuussa PKO. Mie yritän nyt miettiä sillä tavalla, jos Joensuussa on jonkun verran ja sit meillä on Lappeenranta.
Anu Puusa :Minä vinkkaan noin 1400.
Claudia Kärnä:Sinä veikkaat 1400?
Anu Puusa :Ei kun täällä on. 1400 työntekijää on täällä
Claudia Kärnä:Pelkästään PKO:lla? Se pitäisi nyt sitten monistaa.
Kalle Järvinen :19.
Claudia Kärnä:19. Mie en osaa sanoa mitään. Onko siis 1 000 000 työntekijää?
Kalle Järvinen :Ei me nyt ihan niin suuriin lukuihin
Claudia Kärnä:No mutta mie olisin siis alunperin, laskenut
Kalle Järvinen :Okei okei.
Claudia Kärnä:Paljon on, mutta mie en osannut kuin ehkä Minun vastaus 100 000 mut, jos pelkästään PKO:lla oli paljon?
Anu Puusa :Vähän yli 1400.
Claudia Kärnä:1 400 niin kyllä se sata tuhatta, mie No ihan sama, en sekoile enempää. Miun veikkaus on 100 000.
Kalle Järvinen :Nyt ei ilmeisesti Anulta minulta kysytä, Nämä vastaukset oikein niin ei vielä paljasteta niitä kuitenkaan kuulijoille. Niin kun tästä huomattiin niin sieltä sitä asiantuntijuutta tulee näissä nippelitiedoissakin. Mutta tosissaan kuuntelijat, käykää arvaamassa sinne kommentti -osioon. Kuinka paljon? Mitkä teidän arvaukset näihin kysymyksiin olisi? Päästetään Anu kohta ääneen, mutta sitä ennen, haluaisin vielä nostaa yhden kirjasuosituksen, koska kirjasuositukset, Idän kauppatietäjien ystävä. Haluaisin nostaa kaikille erityisesti kauppatieteiden opinnot aloittaneille ja tuleville kauppatieteiden opiskelijoille niin kirjasuosituksen. Akatemiasta markkinapaikalle, joka on Anu Puusan, Helen Reijosen Pauli Juutisen ja Tommi Laukkasen kirjoittama opus. Niin kuten huomaatte muistiinpanoista. Näitä kirjoja on aikoinaan luettu, jonkun verran, ja tästä saa tajuttoman kattavan käsityksen, mitä kauppatieteet on. Erityisesti johtamisen ja markkinoinnin näkökulmasta niin tässä on, varmasti useammalle vanhemmalle opiskelijalle, paljon harmaita hiuksia nostattanut kirja mutta myös paljon apuja opinnoissa niin.
Claudia Kärnä:Mie nyt sanon tähän väliin, että tolla ollaan opinnot melkein läpi. Sai hyvät pohjat kyllä.
Kalle Järvinen :Mutta Claudia isketäänpä kysymysten pariin.
Claudia Kärnä:Päästetään Anukin välillä ääneen. Sie kerrot vähän, kuka olet mutta, miten sinä olet päätynyt tähän pisteeseen? Mitä sinä olet opiskellut ja missä?
Anu Puusa :Mä oon opiskellut, mä oon siis Joensuusta Tulkaa Joensuuhun tää on niin hyvä paikka, että tää vetää ihmiset myös takaisin. Mä lähden siis lukion jälkeen Jyväskylään, siellä on tehnyt maisterin.
Claudia Kärnä:Kauppatieteissä?
Anu Puusa :Kauppatieteen maisteri yritysstrategioista, Siinä välissä kävin jenkeissä opiskelemassa vuoden markkinointi ja johtamista. Sitten Malesiassa puoli vuotta. Ja sit mä tein tonne Basir Gudangiin, Singaporeen mun ensimmäisen gradun. Ja itse asiassa mä tein Lisuria asti Jyväskylässä mutta väitöskirjan toin tänne Joensuuhun.
Claudia Kärnä:Tosi mielenkiintoista. No mites, kun tästä aiheita ja siekin oot täällä vaikuttanut niin. Jos nyt nuori Anu Puusa saisi valita niin ottaisitko itsellesi tätä sivuaineeksi tai jopa pääaineeksi. Tai opiskelisiko tätä ohjelmaa? Varmasti.
Anu Puusa :Varmasti opiskelisin, en tiedä ottaisinko Johtaminen on vähän mun juttu ,mutta tuota siellä on paljon näitä. Kuten kuulette, että minuakin on kiinnostanut nämä kansainväliset jutut niin erittäin, vähintäänkin sivuaineeksi, kyllä.
Claudia Kärnä:Kyllä, mutta mennään sitten enemmän asiaan. Mistä sinun urasi rakentuu?
Anu Puusa :Hirveästä tahdonvoimasta, istumalihaksista, sellaisista ja silmien auki pitämisestä. Elikkä tuota niin ehkä joo, olen tarttunut moniin tilaisuuksiin ja niitä on tullut vastaan. Kovalla työn tekemisellä mennyt sitten eteenpäin.
Claudia Kärnä:No mikään on semmoinen merkityksellisin oppi
Anu Puusa :Kaikki työ on arvokasta. Joo olen tehnyt kaikenlaisia töitä, että kaikki työ on arvokasta ja se, että tuota ihmisestä ei tule hyvää golf pelaajaa sillä se vain katsoo telkkarista sohvalla golfia, vaan pitää mennä sinne kentälle. Vähän tässäkin, jos haluaa enemmän niin pitää olla valmis antamaan enemmän. Semmoinen vierivä kivi, ei sammaloidu, on hyvä hyvä periaate. Se että niitä autetaan, jotka auttaa itse itseään. Että minulle henkilökohtaisesti semmonen kattoo syljeskely on kauhistus.
Claudia Kärnä:Ja mitä aikaisemmin vähän juteltiin tehnyt Ihan niin kuin sillä opiskeluaikoinakin jo.
Anu Puusa :Kyllä mä oon ollut koko opiskeluajan ollut. Minä olen 11 vuotiaana, mennyt kesätöihin siihen aikaan ollut niin tarkkaa nämä säännökset. Ja tuota olen tehnyt kaikenlaisia töitä. Taisin sanoakin, että tuosta kun ajan moottorikoneistamon ohi niin aina muistan ilolla ne aja kun mä oon ollut sen lattioita hinkkaamassa ja siivoamassa. Mä oon ihan tehnyt kaikenlaisia töitä ja siksi arvostan myös, että kaikki työn tekeminen on arvokasta ja kaikesta oppii. Tiettylle työyhteisö on kuitenkin aina tietyt asiat yhteisiä ja se, että eri näkövinkkeleistä on hyvä tuntea asioita. Siitä saa perspektiiviä.
Claudia Kärnä:Niin mun mielestä tuo on tosi tärkeä vinkki. Välillä tuntuu, että kauppatieteiden opiskelijoiden kulttuurissa vallitsee semmoinen, että pitää päästä juuri sinne oman alan työhön ja mikään muu ei kelpaa. Semmoinen, semmoinen,semmoinen. Mutta se, että joka työstä oppii ja jokainen työ on tosi arvokasta niin mun mielestä on erinomaisesti sanottu Anulta.
Kalle Järvinen :Ja pakko arvostaa vielä tuota maanläheistä kehittävää näkökulmaa, mitä tässä rivien välistä pystyy lukemaan, että otat kaikista töistä niitä mahdollisia oppeja. Joita pystyt sitten jatkossa hyödyntämään ja näet enemmän sen mahdollisuuden kuin sitten sen välttämättä sen negatiivisen puolen niissä töissä. Koska kuitenkin työt toistaa paljon samoja piirteitä ja kaikilla ihmisillä on paljon samanlaisia aatteita töissä ja muuta niin arvostettava tuo lähestymiskulma tuohon työn tekemiseen. Mitäs sitten, jos mietitään niin, minkä opetuksensa antaisit nuorelle itsellesi?
Anu Puusa :Käy niissä haalaribileissä, koska minä olin Sieltä kesätöissä, pienenä likkana ja lukioajan mä olin yötöissä Kimmelissä, kun muut biletti. Sitten yliopisto ajan mä olin kanssa kesät ja viikonloput töissä niin kyllä mä en sanoisi, että käy niissä haalaribileissäkin. Välillä pitää olla myös armollinen itselleen, että vielä kun on tommonen vapaus, ei ole naimisissa ei pankin eikä välttämättä kenenkään muun kanssa tai ei ole niitä muita velvoitteita. Niin kannattaa elämästä myös nauttia. Tähän oravanpyöräänkin ehtii.
Claudia Kärnä:Eli välimyös Kimmelin tiskiltä Kimmelin
Anu Puusa :Nimenomaan nimenomaan.
Kalle Järvinen :Ai, että siinä on hyvä konsepti. Mikäs sitten sinua motivoi sinun työssäsi? Vähän sivusit jo näitä aiheita, jos vielä tiivistäisit tohon, mikä sinua motivoi sinun työssäsi?
Anu Puusa :Tämä on niin kivaa. Tämä on maailman paras Mulla on tosi positiivinen ongelma. Mulla on ihanaa, vapaa-aikaa, perhe ja koti ja näin. Mutta mulla on vähintäänkin yhtä ihana työ, jossa mä voisin viettää 24/7. Mulla ei vain ole aikaa tehdä sitä niin paljon kun haluaisin. Yrityselämä yhteistyö, tutkiminen, opettaminen ja teidän kanssa juttelu. Kaikki tää, että tämä työ mahdollistaa niin monta asiaa ja sitä, kun sä saat niitä omia kiinnostuksen kohteita kehittää. Niin tämä on aivan loistava työ.
Kalle Järvinen :Ja itse, mitä korostit juuri tota juttelua varrella oppinut sen niin, sitä hiljaista tietoa on todella paljon olemassa. Kannattaa keskustella paljon ihmisten kanssa, myös sitä eriävääkin näkemystä olevien ihmisten kanssa, niin oppii todella paljon. Jos osaa hyödyntää sitä omassa toiminnassa niin varmasti pystyy kehittämään itseään silläkin tavalla. Kuitenkin se hiljainen tieto on kuitenkin, aina sellaista, että se harvoin ehkä unohdetaan tai ei korosteta ihan niin paljoa kuin vaikka sitä kirjoista löytyvää tietoa. Ehkä niin nostaisin tän ehkä sinne kuuntelijoille ja muille kuin kopiksi, että tälläkin tavalla voi kehittää itseään. Itse ainakin arvostan paljon sitä, että tulit keskustelemaan meijän kanssa ja haluat jakaa näitä arvokkaita kokemuksia näkemyksiä urasi varrelta.
Claudia Kärnä:Täytyy palata vielä äskeiseen, Anusta myös opiskelijoille. Sekin on täällä Joensuussa plussaa, että meillä on näin upeita opettajia ja professoreja täällä. Onko Anu Puusalla tavallista työpäivää? Ei ollenkaan.
Anu Puusa :Ei, skitsofreenista, ei kahdeksasta neljään, mielenkiintoista ja haastavaa. Joo, ei ole tavallista työpäivää.
Claudia Kärnä:Ei ole tavallista työpäivää Anu Puusalla, Anu tai Kalle haluaisiko joku teistä avata TED Talk -termiä, mikä on se TED Talk ja minkä takia se on erityisen upeita, että Anu on ollut mukana siinä?
Kalle Järvinen :Minä voin vaikka ottaa koppia siitä. Ted Talk on tämmöinen platformi, jossa niin kuin maailman kovimmat osaajat käy puhumassa oman alansa asioita ja ne löytyy sitten kaikilta jakelupalveluilta ja on ilmeisesti seminaarejakin, sitä varten. Suomesta Anu olit kolmas puhuja tässä Ted Talkissa niin se on Ted Talk. Eli platform, jossa kokemusta ja asiantuntijuutta omaavat ihmiset käy edistämässä ja jakamassa sitä hiljaista tietoa ja myös sitä opittua tietoa.
Anu Puusa :Kyllä siis: " ideas worth of spreading" on se Mikä tahansa idea maailmassa, josta he ajattelet ihmisten pitäs oppia ja kuulla niin he headhunttaa eri aiheista.
Kalle Järvinen :Tästä voisi nostaa vielä Idänkauppatietäjät oikeaan aikaan sanottu sana muuttaa maailmaa". Niin näinhän se menee, että on tärkeä kuulla kuulla niitä osaajia ja myös saada sitä hiljaista tieto, mitä on.
Claudia Kärnä:Kyllä, mutta hei millainen kokemus?
Anu Puusa :Aivan mahtava. Jenkkityylinen siis alkuun tai se viesti tuli. Mä en edes lukenut sitä tai kun luin minä en palannut siihen millään lailla, mutta sitten kun mä rupesin kotona siitä puhuu. Niin sanottiin, että käynyt katsomassa se ja menin katsomaan. Googlasin sen ihmisen, että tällainen on olemassa. Sitten laitoin sinne, että ootteko te tosissanne ja siitä alkoi ne neuvottelut. Tää viesti tuli niin kuin joskus ehkä elo- syyskuussa. Joulukuussa minulle ilmoitettiin, että ne valitsi ja tuota sitten alkoi se treenaaminen. Minä kirjoitin kuusi versiota siitä puheesta, koska ne ei sanonut alkuun sitä 12 minuuttia. Eikä ne sanoneet sitä, että se pitää opetella ulkoa että sillä lailla kuin sitä työstettiin paljon. Siellä oli oma tuotantotiimi, jonka kanssa sitä tehtiin. Se oli tosi mielenkiintoinen. Olen etuoikeutettu, että pääsin sinne ja sit tällainen nobody Itä-Suomesta Joensuusta niin se on saanut sen 1 200 000 katselijaa tähän mennessä, että se on lyönyt ihan ällikällä. Se on lähtenyt niin hyvin leviämään, mutta se ei tietenkään johdu minusta vaan se johtuu siitä, että osuustoiminta aihe on niin puhutteleva.
Kalle Järvinen :Ja pakko kyllä heitä vielä pienenä kehuna Siitä kun itse kattelin tuota puhetta niin meni ihan parhaimpien puheiden listalle, joita itse olen nähnyt, että siinä oli mun mielestä kaikki mitä hyvään puheeseen tarvitaan ja hyvällä intohimolla ja asenteella. markkinointi kulmalla lähdit tekemään sitä niin. Pakko idänkauppatietäjien heittää täältä iso kehu kehuu tälle puheelle. Menee ehdottomasti niitä puheita joukkoon, että mistä otetaan oppia. Sitten meidänkin mahdollisesti tulevaisuudessa pidettäviin puheisiin.
Anu Puusa :Hyvää siinä kuin sanotaan että suomalaisten Ei vaan joulupukilla, saunalla, sisulla ja puhtaalla luonnolla vaan se että meillä on osuustoiminnallisin maa. Se on aika kova juttu.
Claudia Kärnä:Se on kova juttu ja sanoit ehkä aikaisemmin neljäs suomalainen buukattu. Oliko näin?
Anu Puusa :Jos te otatte bucket list:lle tavoitteeksi neljäs. Koska tiedän, että neljäs on jo tulossa mut en saa paljastaa kuka se on.
Claudia Kärnä:Jännittävää.
Kalle Järvinen :Sittenhän meidän Claudia pitää koittaa
Claudia Kärnä:Että se on nyt tässä julkisesti sanottu. Ei auta muu.
Kalle Järvinen :Hyvä eli tosissaan lähdetään käsittelemään yhtiömuoto osuuskunta on? Miten se eroaa vaikka osakeyhtiöstä?
Anu Puusa :Yritysmuoto siinä missä muutkin sanoo jotkut ja ennen kaikkea, kun katsotte osuuskuntalakia toiminta olettamasta, mihin se on perustettu niin siinä tulee keskeisin ero. Elikkä ensinnäkin se ei ole yksityisomisteinen, se on yhteisomisteinen ja siinä on vapaa ja avoin jäsenyys. Siellä on tämä demokratiaperiaate eli sinä et osta sitä äänivaltaa sen sun varallisuuden mukaan vaan jokaisella on se yksi yksi jäsen ja yksi ääni -ajattelu. Elikkä ehkä se kollektiivinen omistajuus, vapaa avoin jäsenyys ja sitten ehkä ne ne voitonjaon perusteet niissä osuuskunnissa, joissa voitonteko on tavoite, säännöillä voidaan määrätä toisinkin. Lähtökohtaisesti ne on yrityksiä, jotka niin kuin muutkin sen ansaintalogiikan kannalta mutta nämä yhteisesti omistettu ja mitä niillä voitoilla tehdään on kaksi keskeisintä erottavaa tekijää.
Kalle Järvinen :Osaatko sitten, kun tässä listasit paljon Osaatko esimerkin kautta kertoa, että miten nämä käytännössä ilmenee vaikka demokratiaa ja sitten tää voitontavoittelu ja sitten sen jäsenistölle tehtävän hyödyn väliset toiminnat kuten käytännössä?
Anu Puusa :Joo. Tota vaikka osuuskauppa esimerkki nyt varsin laaja. Jos puhutaan S-ryhmästä tai osuuskaupasta se on yksi tärkeä, mutta vain yksi pieni osa tätä globaalia osuustoimintakenttää. Jos sieltä kautta otetaan esimerkkinä se, että jokaisella on oikeus asettua vaaleihin ehdolle ja tulla valituksi päättäviin elimiin ja tämä on yksi osoitus siitä demokratiasta. Demokratia on muutakin kuin vaalioikeutta tai äänestysoikeutta. Se on myöskin sitä demokratian laatu on sitä, että päätöksenteossa huomioidaan myöskin useammat kuin yksi ääni eli tää ei ole yhden miehen tai yhden naisen show. Se on yksi asia. Miten se näkyy se ero, että täällä ei toiminnan tarkoituksessa ole voiton maksimointi vaan voiton tekeminen. Niin on se lähtökohta, että me ei voida toteuttaa niitä Jäsenyhteisö rooliin kuuluvia, esimerkiksi elinvoimaan liittyviä asioita, sosiaalisiin tavoitteisiin liittyviä asioita, jos toiminta ei ole voitollista eli pitää tehdä voittoja sen jatkuvuuden turvaamisen kannalta se on oleellista. Se ero siihen voiton maksimointiin tulee niin, että esimerkiksi markkina, jossa toimitaan niin se määrittyy jäsentarpeen kautta eikä sitä kautta että tämä olisi mahdollisimman korkea katteista toimintaa eli se pitää lähteä sieltä jäsentarpeista ne bisnekset missä ollaan mukana. Se ylijäämän palautus esimerkiksi kun sitä voittaa tulee vaikkapa nyt PKO aika näyttävästi kertoi, että yli 9 miljoonaa palautettiin tuloksesta jäsenistölle. Eli lähtökohtaisesti tämä on karkeasti sanottuna näin voidaan ajatella, että noin esimerkiksi kolmasosa palautetaan takaisin jäsenille. Kolmasosa laitetaan verkoston kehittämisen ja toiminnan kehittämiseen ja niihin investointeihin ja kolmannes laitetaan sinne reserviin, jolla turvataan se jatkuvuus pitkäaikaisuus siinä.
Claudia Kärnä:Hyvä vastaus hyvin tyhjentävä. Mie vähän tuohon päätöksentekoon sen verran tai demokratiaan sen verran, että miten se päätöksenteko oikeasti toimii?
Meistä kaikki on nähnyt, että on PKO:n vaalit. Esimerkiksi jopa mihin minä voin mennä ehdolle mutta se tuntuu näin niinkuin nuoresta tavan tallaajasta, että okei ne oli jotkut vaalit ja siellä valittiin jotkut ja mitäs sitä tapahtuu? Kun ne on valittu, ketä ne on, kun sinne voi asettua, kuka vaan ehdolle niin miten se toimii?
Anu Puusa :Ihan niin kuin eduskuntaankin. Ne jotka asettuu ihmiset äänestää, ketä ne haluaa sinne. Mä haluan, että sä edustat mua siellä jäsenkuntana, että sä pidät mun asioista siellä ääntä ja huolta. Elikkä sinne säännöissä määrätään eri osuuskunnat, minkä verran sinne edustajistoon menee porukkaa ja niillä on tietyt lakisääteiset tehtävät muun muassa he päättää tästä ylijäämän palautuksen määrästä, jos sitä ylipäätään jaetaan. Niin se on muun muassa yksi edustajiston päätös. Sitten he valitsee tuota hallintoneuvoston jäsenet, joka on se toinen isoissa osuuskunnissa oleva hallintoelin, ei kaikissa, mutta tuota he valitsee sitten sinne. Siellä pitää olla sitten jo liiketoimintaosaamista ja heillä on toisenlainen he valvoo sitä sitten toimivaa toimivan johdon toimintaa, hallituksen toimintaa ja toimitusjohtajaa. He sitten keskuudestaan puolestaan valitsevat esimerkiksi tuolla toimitusjohtajan ja hallituksen aina vuodeksi kerrallaan. Edustajisto on se neljä vuotta mutta esimerkiksi hallitus toimitusjohtaja liipaisimella joka vuosi ja arvioidaan, että tuottaako he lisäarvoa omistajilleen.
Kalle Järvinen :Mitä sitten tästä on myös niin kuin On myös jotkut esittänyt kritiikkiä, että siellä käydään vain ne kokouspalkkiot ottamassa. Kuinka niin kuin olennainen osa sitten hallintoneuvosto kuitenkin on sitä toimintaa ja siihen suhteeseen, että kuinka paljon sitten yrityksen tai PKO:n johto vaikka tekee suhteessa niihin päätöksiin. Vai meneekö kaikki sitten hallintoneuvoston kautta ne päätökset, strategiset ja kaikki muut tällaiset näkökohdat?
Anu Puusa :Hyvä kysymys. Ensimmäiseen, että sehän on hallintoon. Jos sä menet sinne juomaan kahvia niin sä juot silloin kahvia. Sä oot täysin vastuuton silloin, mutta eihän se ole sen osuuskunnan vika. Se on meistä jokaisesta jäsenestä kiinni ja tosiasia, on se että niitäkin ihmisiä siellä on. Mä olen tehnyt tutkimustakin siitä, että minkälaisin erilaisin motiivin ihmiset hakeutuu hallintoon. Niin sehän on ihan, kuinka aktiivisia opiskelijoita me kolme nyt täällä UEF:ssa tällä hetkellä olemme niin sehän on meidän vastuu.
Ei se ole Uef:n vika. Toki siihen voi luoda kannustavia rakenteita ja näin. Tämä on yksi asia tuohon, että meneekö strategiat hallintoneuvoston kautta. Nyt pitää muistaa että eri hallintoelimillä on erilaiset tehtävät. Hallitus vastaa strategiasta. Ne kyllä vahvistetaan muissa toimielimissä mutta kyllä hallintoneuvoston tehtävä on valvoa, mutta taas se on väärinymmärrys. Joskus mennään hallintoon ajatelleet ,että nyt minä päätän kaikesta. Siellä ei kukaan yksittäinen ihminen päätä kaikesta ja toisekseen eri hallintoelimet päättävät erilaisista asioista ja niin kuin sanoin. Hallintoneuvoston keskeisin tehtävä on se valvontatehtävä ja tosiaan strategioiden ja merkittävien, jos vaikka vaihdetaan kokonaan toimialaa tai näin tai luovutaan tai päätetään fuusiosta. Silloin ollaan jo niin kuin hallintoneuvoston tontilla mutta perusstrategiset asiat on hallituksen vastuulla.
Kalle Järvinen :Miten sitten, Suomessa ainakin kaikki tietää
jättiläisen SOK:n. Miten sitten osuuskunta, mikä sen rooli ulkomailla on verrattuna Suomeen? Suomessa toimii paljon merkittävissäkin rooleissa osuuskuntia mutta onko tämä on ulkomailta kuitenkin tullut tänne mutta onko nykyään osuuskuntien rooli ulkomailla merkittävä?
Anu Puusa :Siis tämä on täysi vientituote. Se on totta ja tää on lähtenyt siis Rochdalesta sieltä 1200- luvulta ja sieltä aika nopeasti levisi kaikkiin maanosiin. Sitä on, lähestulkoon kaikissa maissa, melkein 200 maassa ja tuota niin se, että kuinka merkittävä tää on niin siis tota. Me puhutaan, että koskettaa yli puolta ihmiskuntaa 3 miljardia jäsenyyttä globaalisti ja siis ihan valtavasti kaikilla eri aloilla osuuskuntia. Kyllä tämä on iso liike. Tää siis työllistää globaalisti enemmän kuin monikansalliset yritykset yhteensä. Tämä on todella todella iso juttu. Suomessa tämä on vaan niin kuin suhteellisesti tarkasteltuna me ollaan maailman osuustoiminnallisin maa mutta tosiaan niin maailmalla tää on tosi iso juttu.
Claudia Kärnä:Minulle olisi välikysymys etenkin kun varmaan tavalliselta alalle se on nimenomaan se SOK ja S-ryhmä ja näin.
Mie katoin sen TED Talk:n ja sie puhuit et on energiayhtiöt ja muita niin on mitä muutamat konkreettiset mitä ne on ja mitkä on osuuskauppojen osuustoimintaa?
Anu Puusa :Hyvä kysymys. Tuota mä tein muutama vuosi teidän ikäisiä ihmisiä vajaa 3700. 90 Prosenttia tietää S-ryhmän 40 prosenttia tietää Op-ryhmän, joka on osuuskunta ja sen jälkeen aika vähän. Suomalaisia merkittäviä isoja näiden OP-ryhmän ja S-ryhmän lisäksi niin esimerkiksi Metsäliitto. Metsä Group siis Valio, useat lihatalot, esimerkkinä sitten keskinäiset vakuutusyhtiöt hän kuuluu myös. Vaikka keskinäisyys on hieman eroa, mutta kuuluu tähän iso osuustoiminta osuuskunta perheeseen. Sitten meillä on paljon työosuuskuntia. Näitä energiaosuuskuntia. Suomessa valtavan isoja on vesiosuuskunnat eli tämän tyyppisillä aloilla, että sitä toimii ihan todella monilla aloilla ja tänä päivänä vaikkapa semmoinen kuin Lilith, jossa on näitä taiteilijoita ja muusikkoja niin tämmöinen vaikkapa osuuskunta. Pelialan osuuskunta siis näitä toimii ihan kaikilla aloilla. Meidän yliopistossamme on kääntäjien osuuskunta. Täällä on korpipajaa. Täällä Joensuun alueella ja näin että ja paljon tuota työosuuskuntia myöskin.
Kalle Järvinen :Joka päivä oppii uutta ja tänään opittiin
Anu Puusa :Mun on pakko sanoa, ensimmäistä kertaa kun luentovieraana niin yksi opiskelija heristi nenän edessä. Ihan sillai, että nenään melkein osui sormi."Mä just vaihdoin pankkia, että miksi sä et kertonut, että OP on. Mä en ole edes tiennyt, että se on osuuskunta. Tää on niin hieno juttu". Hän niin kun pääjohtajalle heristi sormea. Se on aivan oikein. Se on aivan oikein, että jos tekin kysytte, että missä ne esimerkit on, että miksi me ei tiedetä tätä. Tässä on jotain pielessä ja siihen on kaksi syytä ja se on se, että osuuskunnat on pitänyt kynttilää vakan alla tästä mallista ja se että koulut eivät puhu tästä mitään ja se on valtava vääryys.
Kalle Järvinen :Tänään nostetaan sitten kissat pöydälle ja puhuit tuosta merkittävyydestä. Jos vähän ootte taas nopea sellainen historia recap tähän niin, kuinka merkittävä osuus sitten osuuskunnalla on ollut Suomen historiassa. Ainakin tuottajat on muodostanut osuuskuntia ja näin saanut enemmän tehoa siitä myllystä irti mutta osaatko sä sanoa sillei nopeasti, että kuinka merkittävä rooli osuuskunnalla sitten Suomen historiassa?
Anu Puusa :Ihan valtava. Jos kysytään, että mistä kaikki kansaa silloin puhutteli, kun kaikki vielä puutteessa eli. Itsenäisyydestä vasta haaveili. Talkoilla peltoja viljeltiin, itsenäisyyttä haettiin ja Bobrikovia pelättiin. Hannes Osuustoimintaa tarjosi kannustamaan suomalaiset itsenäisyyttä tavoittelemaan" ja näin poispäin. Eli sieltä Suomen historian ajalta siis tällä on ollut valtava merkitys kuin kansallistunteen herättämistä silloin, kun meitä yritettiin venäläistää. Niin tämä osuustoimintaliike oli se, millä sitä meidän niin kun toisaalta yhdessä tekemistä, mihin tämä perustuu ja sitä suomalaista kansallistunnetta lähettiin kohottamaan ja mä väitän, että tällä on iso merkitys ihan jopa Suomen itsenäisyyden kannalta. Ja se, että vaikkapa meitä naisia koskettava asia osuustoiminnan periaatteisiin kun kuuluu tämä tasa-arvo niin naiset saivat osuustoimintaliikkeessä yhtäläisen äänioikeuden muutaman vuoden ennen kuin tämä käytäntö otettiin suomalaiseen valtiolliseen päätöksentekoon. Siellä alkuvaiheessa tosi monet meidän valtion päättäjät siis presidenteistä alkaen oli mukana tässä liikkeessä hän on sitä kautta tullut osaksi Suomen myös identiteettiä ja kulttuuria. Vielä jos kattoo tänäkin päivänä tämmöisiä suomalaisille tyypillisiä arvoja ne kulkee ihan käsi kädessä osuustoiminnan arvojen kanssa. Me arvostetaan turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, demokratiaa ja tämän tyyppisiä asioita. Nää on ihan yksi yhteen. Osuuskunnilla oli valtava merkitys sotien jälkeen evakkojen muonittamisessa ja työllisyyden tarjoamisessa eli tämä on kyllä historiallisestikin ollut todella merkittävä suomalaisille.
Kalle Järvinen :Oli häkellyttävän hyvä puheenvuoro, mutta tulevien kysymysten aikana. Mutta ei muuta kun Claudia vettä myllyyn.
Claudia Kärnä:Mie vähän mietin sitä, että onko tää tosi kuinka kauan se osuuskunta voi Suomen oloissa kasvaa? Tai kuinka kauan niin kun olenko minä vain jäsen viidessä eri. Pitäisikö kaikkien olla osuuskunta? Pitäiskö kaikkein tulevien hyvien ideoiden olla osuuskuntia? Mie en tiedä saatko sie yhtään tästä kysymyksestä kiinni?
Anu Puusa :Vastaus on ei. Kaikkien ei pidä olla, koska siis se on meidän kaikkien etu, että meillä on erilaisia yrityksiä ja tää diversiteetti on etu. Mutta siis osuuskunnan kannalta ongelma on se, että tää on ollut vähän marginaalissa nimenomaan tämän tunnettavuuden kautta. Et esimerkiksi jos sä perustaisit tai te perustaisitte yritystä te ette harkitse edes osuuskunta, kun te ette kuulu siitä mitään, mutta se on erinomaisen hyvä vaihtoehto jolla on omat ominaispiirteet. Se on joustava. Se on aika vapaa. Se on aika turvallinen. Se on aika yhteisöllinen ja se on myös tämmöinen monimuotoinen. Ihmiset niin ku saa olla hyvin erilaisia. Osuuskunnat keskenään on tosi erilaisia, mutta yhteistä niille kaikille on tää yhteinen arvopohja.
Claudia Kärnä:Mites semmoinen, puhuitko sie Kalle jo tästä
Kalle Järvinen :En vielä puhunut, ota vain.
Claudia Kärnä:Niin kun, että kuinka paljon.. Mitä sie oot hakenut tällä?
Kalle Järvinen :Seuraava kysymys olisi tästä kaksoisroolista Mitä meille on paljon koulussakin puhuttu eli tuloksen maksimointi versus jäsenistölle tuotettu hyötyy. Niin onko sitä olemassa sellaista yleistä yleistä linjaa tästä. Vai niin kun... Välillä se myös osoittautuu meille myös sellaisena, että että ei oikein osata linjata sitä, että ollaanko tässä tulosta tekemässä vai jakamassa jäsenistölle sitä hyötyä? Ja niin kuin puhuu tuosta näkyvyydestä muutenkin osuuskunnissa niin tämäkin rooli on vähän sellainen vähän hähmäinen ollut meille. Osaatko siitä sanoa jotain? Selventää vähän sitä, että miten se kuvio menee?
Anu Puusa :Joo siis kaksoisluonne on sen koko osuuskunta sen muista. Eli se on yhtäältä liikeyritys ihan niin kuin muutkin mutta se on samanaikaisesti siis yhteisesti omistettu yhteisesti pääomitettu jäsenyhteisö, jolla on muitakin kuin taloudellisia tavoitteita eli se on sellainen kuin taloustieteen kauhukakarat. Se ei on mitään hyväntekeväisyyttä, mutta se ei ole pelkästään kovaa businestä, että se syntyy kuin kolmanneksi tieksi. Tämä kaksoisluonne, mä olen sitäkin tutkinut, se on hirveän vaikea ihmisten käsitteellistää, ymmärtää ja uskoa, koska tänä päivänä se yksityisomistajuuden logiikka on niin vahva ja tutkitusti nuoretkin yhdistää tämmöisiä kovia arvoja liiketoimintaan. Aina ajatella, että siellä on niin kuin ketunhäntä kainalossa bisneksessä, että ei uskota, että yritys voi tehdä niin aidosti ja pyyteettömästi samanaikaisesti hyvää tulosta ja hyvää. Tää on mutta se on siinä se idea, että jos oikeasti ajatellaan, että osuuskunnat, miten paljon ne investoi vaikka alueen elinvoimaan tai se, että ne on ollut mukana tänne osuustoimintakurssia perustamassa niin miksi? Eihän se tuota niiden kassaa lyhyellä ajalla yhtään mitään vaan siinä on tää tämmöinen vaikuttamistahto tai se, että investoidaan energiatehokkuuteen tai hiilineutraaliuteen tai moniin muihin asioihin niin ei sillä osa sen suoraan niin kuin kassavirran kanssa mitään tekemistä vaan se lähtee siitä tavoitteesta, että me ajatellaan, että meidän omistajilla on muitakin kuin taloudellisia tavoitteita. Eihän meitäkään niin kuin ohjaa. Kauppatieteiden opiskelijoina tiedätte ja teitä opetetaan, että me ollaan kauhean rationaalisia ja talousorientoituneita kuluttajia, mutta tiedetäänhän me jokainen yksilönä, että meille on tärkeetä muutkin asiat kuin talous. Osuustoiminta lähtee siitä ihmiskuvasta, että ihmistä ohjaa muukin kuin talousajattelu. Sekin pitää olla kunnossa, mutta siinä pitää olla jotakin muuta ja se voiton maksimointi on eri asia kuin se hyödyn maksimointi. Esimerkiksi sulle saattaa olla Lappeenrannassa tai meille täällä niin oleellista, että myös pienemmillä paikkakunnilla on palveluverkosto. Se ei sijoittajaomisteiselle yritykselle vaikkapa muuttotappiollisilla paikalla, ehkä järkevää, koska se tuotto odotus pienenee. Osuuskunnille on arvo, että ihmiset saa asua ja tehdä työtä ja tarjotaan työtä ja palveluita alueilla, joissa ne on kasvanut niin kauan kun se on jollain tavalla taloudellisesti perusteltua. Vielä tartun tuohon, kun sanoit että tällaiselle tavalliselle kaikki osuustoimijat on näitä tavallisia. Kun tää on perustettu tavallisten ihmisten tarpeita ja ongelmia ratkaisemaan.
Claudia Kärnä:Miten sitten siihen vähän tohon vielä haastan
välttämättä olisi mitään ilman PKO:a, mutta miten sitä on kritisoitu tosi paljon. Jos siellä on joku yksittäinen yksityinen Liperiläinen yrittäjä, jolla on joku puoti ja sit sinne tulee se S-ryhmä tai se ostaa sen. Sitten kun siinäkin on ollut vähän sitä kritiikkiä, että valtaa niin kuin semmoiset pienet paikat ja tietyllä tavalla mitä se nyt sanottaisiin? Saattteko te yhtään kiinni tästä miun kysymyksestä?
Anu Puusa :Joo. Tästä yrittäjyyden tappamisesta Rääkkylässä ei ole sitä kilpailua. Kyllä sieltä ne yksityisomisteiset ennemmin lähtee mutta että tämmöisillä muilla paikoilla niin tämä on vähän ruma vertaus. Tämä ei ole minun keksimä vertaus, mutta onko se niin että jos me opitaan täällä kovaksi ralliajajaksi. Sen takia kun meillä on talviolosuhteet ja eikö meidän pitäisi saada osallistua Häkkiset ja Kankkuset ja näin rallikisoihin kun me ollaan niin hyviä? Tai eikö tuota afrikkalaiset sais osallistua pitkän matkan juoksuun vain siksi, kun ne on niin hyviä. Me hävitään niille, kun ne on niin hyviä niin, pitäsikö meidän ottaa ne hyvät pois sieltä että me niin kuin pärjättäisiin paremmin. Mä yritän sanoa, että kaikkien yritysten pitää myös kestää kilpailua ja kirittää toinen toisiaan niin kauan se tapahtuu reilusti ja sit edelleenkin muistetaan, että ihmiset itse valitsee. Tämä on käyttäjäomisteinen malli, joka on yksi keskeinen ero eli me ei työnnetä pääomaa silloin kun yrityksellä menee huonosti. Vaan jos ihmiset jättää käyttämättä niitä palveluita niin se yritys, ei ole, osuuskunta ei ole enää olemassa niin kyllähän ihmiset itse ratkaisee silloin missä ne haluaa käydä. Ei se ole sen osuuskunnan vika kun osuuskunta on yhtä kuin me suomalaiset. Tää on kotimaista ankkurivarallisuutta, jota ei voida myydä ulos eikä siitä hyötyjä voidaan viedä jonnekin veroparatiisiin. Vaan ne aina jää sinne. Alueelle ja ihmisten hyväksi niin silloin, kun me kritisoidaan tätä niin kritisoida itse itseämme, koska meillä on yli 7 miljoonaa jäsenyyttä Suomessa. Siinä missä meillä on 5.4 miljoonaa ihmistä.
Claudia Kärnä:Kyllä, hyvin perusteltu ostan ton.
Kalle Järvinen :Joo tässä olla sitten vähän telineessä sitten argumenttia. Mutta miten sitten puhutaan paljon tuottavuusvajeesta. Ja kun on tätä, että toimitaan pienillä alueilla ja ei välttämättä ihan mennä niiden, nostitkin tuon taloustieteen tähän. Että ollaan vähä siellä taloustieteessä vähän sellainen erilainen toimija niihin muihin yrityksiin verrattuna. Niin mites toi tuottavuus näkökulma? Kun paljon on eduskunnassakin puhuttu siitä, että tuottavuutta pitää saada ylöspäin ja muuta vastaavaa niin, miten se näet sitten, että miten osuuskunta onko se tällainen, tuottavuuden näkökulmasta niin kuin, miten toimii? Itse ehkä näen, että kun ei toimita ihan sen perinteisen kilpailumekanismin perusteella niin vähän. Ehkä opittujen teorioiden mukaan niin voi olla siinä tuottavuusaspektissa jotain mutta osaatko itse sanoa, että miten tätä kannattaisi jäsennellä tätä osuuskuntaa tässä tuottavuus näkökulmassa?
Anu Puusa :Ihan täsmälleen samalla tavalla kuin muitakin Elikkä ei yritysmuoto teen autuaaksi millään alueella, että se yritysmuoto ei ratkaise mitään vaan se mitä sillä tehdään. se että me ollaan ihan samanlainen yritys ja me toimitaan ihan samojen kilpailureunaehtojen puitteissa. Et siinä ei ole eroa mutta ehkä se potentiaalinen kilpailuetu, jota osuuskunnat vielä vähän huonosti käyttää on se, että jos mun tehtävä on palvella teitä niin eikö mun silloin pitäs jutella ja tuntea ne teidän tarpeet ja olla siinä jatkuvassa jäsendialogissa, jotta minä paremmin voisin täyttää ne teidän tarpeet. Versus se että meillä on kasvoton pääomasijoittaja, joka ei koskaan vaikka käynytkään täällä. Tällä alueella että ei se yritysmuoto itsessään ei tee niinku autuaaksi millään tavalla. Nää ei oo niin kun akselilla hyvä-paha huonompi-parempi. Osuuskuntia johdetaan huonosti. Osakeyhtiöitä, pörssiyhtiötä voidaan johtaa huonosti tai hyvin ja ne voi olla hyviä siinä bisneksessä yritysmuodosta riippumatta. Tämä tuottavuuskysymys ei siinä mielessä ole niin kuin yritysmuotoon millään lailla riippuvainen, mutta et ehkä se kiinnostava kysymys on juuri se, että mihin sitten mahdollisesti hyvin hoidetun busineksen tuottoja käytetään. Se on se oleellinen kysymys.
Kalle Järvinen :Kyllä. Mitä sitten ollaan jo vähän tai aika näet osuuskunnan tulevaisuuden sitten ja jos mietitään osuuskuntaa niin kuin siitä tulevaisuuden näkökulmasta, mitä näen osuuskunnan haasteina mutta myös mahdollisuuksina niin kuin mitä tulee siihen yhtiömuotoon ja tähän rooliin? Jos mietitään, että millainen on tulevaisuuden asema osuuskunnalla.
Anu Puusa :Valtavan hyvä, iso ja kriittinen kysymys, kun tää on yhteisesti omistettua suomalaista ankkurivarallisuutta. Tää on meidän Kansantaloudellisesti aika merkittävä juttu. Tää kysymys, mitä esität niin pitäs kiinnostaa meitä kaikkia. Tämä on ylisukupolvinen liike elikkä monet näistä äsken mainituista osuuskunnista niin on semmosia sata vuotta vanhoja eli niitä on viety eteenpäin, johdettu ja hallinnoitu sillä lailla, että se pitkäaikaisuus säilyvyys on turvattu. Meidän tulisi tehdä samoin mutta tulevaisuuden kannalta nyt se kriittinen kysymys on se, että jos me unohdetaan tää ja jos me unohdetaan tää jos tämä jätetään marginaaliin niin silloinhan ne lakkaa ennen pitkää olemasta tai niin kuin muutamia vuosia sitten tuli tämmöinen tuota selvitys. Jossa esitettiin, että menestyvät osuuskunnat pitää flipata osake- tai pörssiyhtiöiksi niin tää ei ole kehitys, joka on kenenkään suomalaisen etu eli se tulevaisuus näyttää siinä mielessä hyvältä. Taas kerran tutkitusti. Tiedetään, että osuustoiminnan arvomaailma vetoaa äärimmäisen hyvin ihmisiin ja erityisesti nuoriin. Se että kun lähdetään siitä että voidaan tehdä hyvää bisnestä mutta ne tuotot ei valu yksi yksittäisten ennestään hyvinvoivien ihmisten taskuun vaan ne hyödyttää laajasti ihmisiä. Oikeudenmukaisin periaattein niin, että ihmiset on osallisia siinä ja lisäksi että ne hyödyttää alueita ja tuo sille alueelle elinvoimaa. Tämän tyyppinen ajatteluhan on aika luontaisesti hyväksyttävää, Mutta se estää, että tää kaatuu siihen tai nousee tunnettuuskysymyksen myötä että sinne 60-luvulle asti niin tämähän tuli ihan niin kuin äidinmaidossa. Siellä oli osuusmeijerit ja se osuusteurastamo ja se maito haettiin siitä oman omasta pihasta ja näin poispäin mutta sen jälkeen kun me ollaan siirrytty agraariyhteiskunnasta. Niin tämä ei tule enää äidinmaidossa ja se että ne osuuskuntien liikemerkit mitä me nähdään tuolla kaupungilla niin ne o suuskuntien teot eivät enää mene niiden piikkiin. Toisaalta on myös niin, että eri yritysmuodot on lähentynyt valtavasti toisiaan. Eli me ollaan opittu, toinen toisiltamme, mikä on myös hyvä asia mutta se idea siis vetoaa mutta että yksi sukupolvi on käytännössä menetetty että ne ei tiedetä juuri mitään. Siis viime viikolla julkaistiin Kantarin uusi osuustoimintatutkimus Pellervon päivillä, jossa sanottiin se, että tunnettuus on vähän mennyt eteenpäin mutta edelleenkin meillä on valtaosa suuresta yleisöstä, joka ei tiedä tästä oikein mitään niin aatepohjan kannalta tää tulevaisuus näyttää hyvältä. Tällä olisi paljon potentiaalia ja tällä saadaan paljon hyvää aikaiseksi mutta meidän täytyy kaksi asiaa hoitaa kuntoon. Osuuskuntien tulee entistä enemmän ymmärtää tämä itse ja käyttää niitä osuustoiminnan kilpailuetuja ja toisekseen meidän täytyy ehdottomasti saada suomalaiseen koulutusjärjestelmään mukaan, että tästä kerrotaisiin tasavertaisena mallina muiden kanssa.
Claudia Kärnä:Ja se on oikeasti totta. Mie oon ehkä perehtynyt asiaan vasta yliopistossa, mutta miks on siis...
Anu Puusa :Täällä yliopistossa, meidän yliopisto. Ainoa kauppakorkeakoulun yksikkö, jossa tätä opetetaan että.
Claudia Kärnä:Kyllä ja se on tosi pidetty kurssi nimittäin sen ennen ja jälkeen ja että se on kyllä tosi kiva.
Kalle Järvinen :Ja niin kuten kaikki kuuntelijatkin siellä yliopiston kauppatieteet, että sinne vaan opiskelemaan tätäkin taiteen lajia päästään vähän paremmin tähän sisään. Voitaisiin tähän osioon ottaa vielä yksi kysymys ennen kuin lähdetään tuohon viimeiseen osioon niin tosissaan on puhuttu tuosta maatalouden tilanteesta tällä hetkellä ja tuottajien hinnoista ja siitä, että se suurin lisäarvo luodaan siellä kaupan puolella ja mites sitten tässä tilanteessa, kun vaikka mietitään SOK:ta niin sehän on lähtöisin kuitenkin tuottajien osuuskunta niin miten tää tilanne ja millainen rooli sitten osuuskunnilla ja yrityksillä ylipäänsä sitten tämmöisessä tilanteessa on siinä hinnoittelussa ja sit siinä korostuuko se lähtörooli tässä, että mistä ollaan tultu? Vai onko sitten uusi jäsenistö, mikä määrittää sen, että mihin suuntaan ollaan menossa? Saitko kysymyksestä koppia?
Anu Puusa :Tämäkin on tärkeä teema. Ja tietysti nyt me ehkä painotetaan vähän turhankin kuluttajaosuuskunnan näkökulmaa
tai SOK:a tai PKO:a. Edelleenkin muistetaan, että myös monet tuottajaosuuskunnat ovat osuuskuntia. Tuo on hirveän iso ja laaja kysymys, mutta jos vähän yritän vastata siihen niin totta sanoin tuossa lopussa aivan oikein, että kuluttajaosuuskuntana meidän omistajat on kuluttajia. Meidän täytyy, he haluavat laajaa valikoimaa, hyvälaatuisia kotimaisia lähituotteita ja edullisin hinnoin. Eikö niin että kyllä osuuskuntien hallinnossa kuluttajaosuustoiminnassa pitää vastata siihen tarpeeseen ensisijaisesti, mutta se ei tarkoita sitä etteikö meillä tässä arvoketjussa olisi valtavasti yhteistä. Kyllähän tuottajat käy ihan samoissa kaupoissa ja sillä lailla se ketju on että meillä on paljon yhteistä arvoketjuja. Meidän pitää vastakkainasettelun sijaan olla paljon kiinnostuneempia yhteistyön tekemisestä ja siitä, mikä meitä arvoketjussa yhdistää versus jos meille tulisi lisää ulkolaisia sijoittajaomisteisia yrityksiä tähän kenttään niin silloin olisi kyyti kylmää mutta tuota niin itse tuohon kysymykseen, jos ajatellaan yksittäisen hallinnon jäsenen näkökulmasta tai vaikka yksittäisen operatiivisen johtajan kanssa.
Ei vaikkapa PKO:lla Juha Kivelä neuvottele tuottajien kanssa suoraan, että tässä meidän työelämän professori, Reijo Karhinen teki ministeriön toiveesta muutama vuosi sitten tämän laajan maatalousselvityksen. Jos olette sen lukenut ja kaikkeen kannattaa siihen tutustua niin kyllä siinä näppärästi jätetään se teollisuus siitä välistä ja teollisuuden rooli, että siinä kyllä niitä historiallisia syitä selvitetään, miksi kauppa on menestynyt ja miksi tuottajapuoli on ahdingossa. Yhtä mieltä ollaan siitä, että lyötyä ei lyödä ja yhteistyöllä tästä pitää päästä eteenpäin. Jokaisella on siinä oma roolinsa myös kaupalla mutta se teollisuuden rooli siinä välikätenä on ratkaiseva ja niin kuin sanoin ei yksittäinen kauppa neuvottele niitä hintoja tuottajien kanssa.
Claudia Kärnä:Niin nopeasti ennen kuin pistetään tämä osio Niin Anunkin mainitsemat nimet on käynyt meidänkin kursseilla puhumassa Reijo ja Kivelä molemmat.
Anu Puusa :Kyllä ja Valion toimitusjohtaja Annika Hurme ketkä ketkä meillä käy. Myöskin me ei tehdä pelkkää teoriaa, meillä on se käytäntö vahvasti mukana meidän kauppatieteen näissä opinnoissa.
Claudia Kärnä:Tosi mielenkiintoista.
Kalle Järvinen :Kyllä ja viimeisenä kysymyksenä sitten tuosta tuon osuuskunta ja tutkimuskysymyksen niin miks on tärkeää tutkia osuuskuntia?
Anu Puusa :Sen takia että jos ei ole kansainvälisesti voi tulla oppikirjaa. Ja jos se ei ole oppikirjan se ei leviä esimerkiksi peruskoulutukseen. Sehän ei voi olla mitään mutua vaan se siinä pitää olla tutkittu tieto taustalla. Yksinkertaisesti näin ja totta kai näin siis, jos ajatellaan tietoa itseisarvona niin kyllähän me tarvitaan tutkittua tietoa, että ymmärrys tästä ylipäätään kehittyy, koska ei tämä yksinkertainen malli ole.
Kalle Järvinen :Fantastista.
Claudia Kärnä:Siis kiitos Anu. On siis ainakin minullekin avannut tosi monta uutta osuuskuntaa juttua ja Anu Puusaa vähän lisää tuonut lähemmäs, mutta meitä kiinnostaa sinussa myös tälläinen kuin on Anun kirjasuositus.
Kalle Järvinen :Eli meillähän on idänkauppatietäjissä ollut laitosta kun ollaan täällä markkinoimassa niin me hän tietysti halutaan jakaa myös kuulijoille erinomaisia kirjoja, koska sieltähän se viisaus ja tieto löytyy niin niin kysytään jokaiselta vieraalta semmonen kirja, joka on häkellyttänyt tai muuten merkittävästi vaikuttanut siihen ajatteluun. Niin Anu, mikä sun kirja suositus on meidän kuuntelijoille?
Anu Puusa :Sofian Maailma.
Claudia Kärnä:Sofian Maailma?
Anu Puusa :Mitä? Sä Näytät Liisa Ihmemaassa? Sä et ole lukenut sitä siis ehdottomasti kannattaa Lukea. Oot sä lukenut?
Kalle Järvinen :En kyllä valitettavasti, ole tuota.
Anu Puusa :Seuraavaksi listalle, filosofian klassikko, Se ei oo siis sellaista ikävää filosofiaa sellaista ääh... Mutta se on siis tosi mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä.
Kalle Järvinen :Ai, että kiehtovaa kiehtovaa.
Claudia Kärnä:Kuva laitetaan kuuntelijoille sitten
Anu Puusa :Mä pidän tentin.
Kalle Järvinen :Ehdottomasti ehdottomasti.
Claudia Kärnä:Meillä on nyt muutama semmoinen bucket Tentti Sofian maailmasta Ja Kalle ja minä viidentenä suomalaisena Ted Talk:n.
Kalle Järvinen :Siitähän on hyvä lähteä.
Claudia Kärnä:Hyvät tavoitteet laitettu tällekin Podille.
Kalle Järvinen :Mutta lisäksi meillä oli päivän
Claudia Kärnä:Ennen kuin sinä kerrot vastausta niin minua vastauksen päivän kysymykseen?
Kalle Järvinen :Niin Anu kysymyksethän kuuluivat kuinka suuri päivittäistavarakaupassa oli vuonna 2020 ja kuinka monta työntekijää SOK:lla on tällä hetkellä.
Anu Puusa :Ihan tarkkoja lukuja kyllä ei ole, mutta aika Sun toinen meni aika lähelle.
Claudia Kärnä:Ja toinen kauas?
Kalle Järvinen :No no ei ihan niin lähellä oltu.
Anu Puusa :No toinen meni aika kauas.
Kalle Järvinen :Eli tosissaan kuuntelijoillekin. Kiitos kaikille, jotka arvasitte sinne Youtuben kommenttikenttään. Ja muistakaa myös kommentoida jakson sisältöä ja näkemyksiä niin osuuskunnasta kuin muutenkin yritystoiminnasta niin sinne kommenttiosioihin niin vastataan. Vastataan kyllä kaikille.
Claudia Kärnä:Kerro minulle se vastaus.
Kalle Järvinen :Kyllä eli kuinka suuri osuus S-ryhmän oli S-ryhmän päivittäistavarakaupalla vuonna 2020? Oikea vastaus on 46 prosenttia.
Claudia Kärnä:Yllättävän hyvin.
Kalle Järvinen :Kahden prosentin päähän päästiin. Claudia, hyvä ja sitten kuinka monta työntekijää SOK:lla (*S-ryhmällä) On tällä hetkellä niin siihen. Oikea vastaus on 39 861 kuusikymmentäyksi työntekijää.
Anu Puusa :Saanko mä viisastella.
Kalle Järvinen :Saat.
Anu Puusa :SOK on toisen asteen osuuskunta, jonka
ton verran yhteensä mutta SOK:lla on itseasiassa tosi vähän työntekijöitä.
Kalle Järvinen :Tämä korjauksena, tämä korjauksena tietysti Puhutaan termeistä oikeilla asioilla ja S-ryhmällä.
Anu Puusa :Miten iso työllistäjä ylipäätään suomalaiset työllistyä tosissaan.
Kalle Järvinen :Miksi haluttiin nostaa tämä työntekijäpuoli haluatte tulevaisuudessa tehdä mitä haluatte opiskella niin. Kansainvälisen vähittäiskaupan johtaminen, siellä on 39 261 työntekijän puolelta ainakin osuuskunnissa työpaikkoja tarjolla niin siellä on varmasti jokaiselle jotakin ja pääsette tekemään sitä, mistä on Anukin sanoi eli juuri niitä, mitkä teitä kiehtoo ja missä haluatte kehittyä ja haluatte edistää yhteiskuntaa omalla sarallanne niin harkintaan harkintaan hakeminen. Tänne Itä-suomen yliopistoon.
Claudia Kärnä:Se on kyllä hieno juttu. Se on kuin
Anu Puusa :Sekä se ohjelma ja siellä osana tää Itse asiassa nämä yritykset me nyt jo tiedetään, että ne arvostaa tätä ja ne kysyy käyntikorttina että ootko sä käynyt näitä opintoja niin me tiedetään nyt jo viimeisten vuosien, että niillä on työllistymisen kannalta ollut merkitystä. Että niistä saa hyviä käyntikortteja. Että ei muuta, kun tänne vaan.
Kalle Järvinen :Kyllä mutta ennen kaikkea haluamme kiittää idän kauppatietäjien pariin, toisen tuotantokauden, ensimmäisen jakson parissa. Ja vielä enemmän haluamme kiittää Anua siitä että osallistuit Idänkauppa kauppatietäjät-podcastiin ja toit meille näitä häkeltäviä asiantuntijanäkemyksiä ja kommentteja. Näihin meitä askarruttaviin asioihin ja opetit meille paljon paljon uusia asioita osuuskunnasta.
Claudia Kärnä:Ja järjestit meille aikaa kiitos siitä.
Anu Puusa :Kiitos, kiitos mukava olla juttelemassa
Claudia Kärnä:Kiitos Kalle.
Kalle Järvinen :Hei. Kiitos Claudia.
Claudia Kärnä:Eikö jatketa tästä.
Kalle Järvinen :Seuraavaan jaksoon sitten.