Verkostoja ja eväitä asiantuntijuuteen Feat. Minttu Räsänen & Hermanni Kokkonen | S.3. E.2.

Tällä kertaa tarjoilemme teille yhden jakson verran keskustelua pääaineista sekä ainejärjestöjen merkityksestä matkalla tulevaisuuden tekijöiden luomisessa. Ainejärjestöt ovat jokaisen opintomatkalla vapaa-ajan vietto mahdollisuuksien tarjoajana, ammatillisten ärsykkeiden luojana sekä edunvalvojana. Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden ainejärjestöt ovat Preemio ry, Kuopiossa ja Optimi ry, Joensuussa. Luvassa on siis, kattava annos, syväluotaavaa analyysiä ainejärjestöjen roolista, tekijöistä sekä millä tavalla pääaine ja ainejärjestöjen tarjonta kulkuvat käsi kädessä.     

Tämän jakson asiantuntijan penkillä istuvat Optimi Ry:n puheenjohtaja Minttu Räsänen ja Preemio Ry:n puheenjohtaja Hermanni Kokkonen. Tällä kaksikolla on kattava kokemus ainejärjestön tehtävistä sekä toimimisestä erilaisten sidosryhmien kanssa. Myös, pääaineiden puolella, he edustavat laajasti Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen pääaine tarjontaa. Tervetuloa siis mukaan matkalle kohti eri pääaineita sekä ainejärjestöjen inspiroivaa ja innostavaa toimintaa.  Idän Kauppatietäjät -podcast on tehty kaupallisessa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen kansainvälisen vähittäiskaupan johtamisen -pääaineen kanssa. Rahoittajana Idän Kauppatietäjät -podcastin kolmannessa tuotantokaudessa on Etelä-Savon ELY-keskus. 

Podcastin tuotannosta vastaa K.O.J Consulting Oy.

Idän Kauppatietäjät eri kanavissa:
Instagram: idankauppatietajat
Twitter: #Idankauppatietajat
Youtube: https://youtu.be/TG_-XEIhrcM 
Spotify:https://open.spotify.com/show/4oEXw73IhaZNOj7WyJ6dSE?si=93a1358ccbe54944
Kysymykset ja palautteen voi lähettää hostin sähköpostiin: kalle.jarvinen97@gmail.com 

UEF Business School eri kanavissa: 
Instagram: @uef_business
Twitter: uef_business
https://www.uef.fi/fi/koulutus/kauppatieteet

Transcript

0:00

Niin kyllä se on se se tuota, mihinkä opiskelijat täällä, kauppatieteiden opiskelijat eniten niinku identifioituu siihen meidän ainejärjestöön ja sit löytyy se se niinku yhteisö, mikä on sit tulevaisuuden kannaltakin se tavallaan ihan ammattiyhteisö ja josta, josta on sitten hyvä niinku ponnistaa sinne sinne työelämään ja elämään ylipäänsäkin. Että ihan ihan loppuelämän ystäviä ja yhteisöjä sieltä kyllä rakennetaan, että. Terveisiä idästä arvon podcast-kuuntelijat ja tervetuloa Idän kauppatietäjät podcastin kolmannen tuotantokauden toisen jakson pariin. Jos lähdetään vähän nyt alkuun ottaan pientä recapia tosta ensimmäisestä jaksosta, niin siellähän Valtteri Korkeakoski tarjoili meille huikeita ja inspiroivia näkemyksiä Start up-maailmasta ja sen lainalaisuuksista. Ja niinku Claudia varmaan tiiätkin, niin jos tällä hetkellä tarkastellaan tuota Start up-ekosysteemiä, niin voidaan huomata se, että muuan Silicon Valley Bank, joka ajautui konkurssiin tuossa muutama viikko sitten, niin on aiheuttanut turbulenssia tonne, tuolle alalle ja tästä syystä niin tuo jakso on ajankohtaisempi kuin koskaan. Ja jos et siis käynny vielä kuuntelemassa meidän kolmannen tuotantokauden ensimmäistä jaksoa, niin tästä juuri suuri suositus siihen, koska siellä pääsee ymmärtää ja näkemään maailmaan tuota Start up- ekosysteemin sisältä, sen ympäriltä, sitten että mitä siellä, mitä siellä työskentelevät propellipäät oikein oikein miettii milläkin hetkellä ja mitä missäkin tapahtuu mikäkin hetki. Mutta hei Claudia lopetetaas riikäppi tähän toistaiseksi ja siirretään katse taas sinne tulevaisuuteen. Mitäs Claudia uutta ja kiehtovaa meillä on tänään tarjolla Idän kauppatietäjät podcastissa? Täytyy tähän alkuun sanoo, ett mie just sanoin tota siun velipojalle aikaisemmin, ett mie rakastan niinku mahtipontisuutta, mikä täs niinku hehkuu koko ajan. Mutta, tänään me jatketaan tän kauden mukaisesti keskustelemalla, keskustelemalla näistä nuorista tulevaisuudentekijöistä ja tarkastellaan ehkä sitä niinku, että mitä nää ensimmäiset askeleet ovat näiden nuorten tulevaisuuden tekijöiden mahtipontisessa elämässä ja miten ne alkaa täältä Itä-Suomen yliopistosta? Me keskustellaan tänään meidän asiantuntijoiden kanssa siitä, että mitä Itä-Suomen yliopisto ehkä mahdollistaa ja sit myös tällaisesta ainejärjestötoiminnasta, pääaineista, niin Kuopiossa, miss me nyt ollaan, ku sitten myös Joensuussa. Ja että miten nää sit auttaa tulevaisuudessa luomaan meistä menestyjiä. Mutta joo, semmonen pikku tiiseri myös tähän, ett ehkä lopussa myös muutama sananen opiskelijaelämän toisesta puolesta eli bileistä. Mutt siis aika mielenkiintoinen jakso luvassa, eiks niin Kalle? Näinhän meillä on ehdottomasti. Tällä kulmalla me ollaan lähetty rakentaa tätä jaksoa ja voidaan luvatakin , että on on vauhtia ja vaarallisia tilanteita varmasti tässäkin jaksossa luvassa. Ja siellä Youtuben puolella, niinkuin edelleen huomaatte,niin jatketaan Idän kauppatietäjät-podcastin kansainvälistä näkökulmaa. Ja jälleen on kaksi studiota meillä. Toinen täällä Yhdysvaltojen puolella ja toinen sitten siellä Suomessa, Kuopion turvallisessa maaperässä siellä Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden tiloissa. Ja mikäli sisältö yhtään teitä kiinnostaa, herättää ajatuksii, innostaa tai jotain keskustelunaiheita nousee, niin muistakaa tykkää, jakaa sitä sisältöä ja laittaa se seurantaa, niin pysytte, pysytte mukana sitten meijän rytmissä ja näätte kaikki juonenkäänteet mitä, mitä eri noista palveluista pystytte näkemää. Claudia hei; sä kun kuitenkin oot siellä Suomen studion puolella, niin ketäs meillä on tänään, niitä alan kovimpia asiantuntijoita? No, meillä on tänään ainoat oikeat henkilöt vastaamaan näihin edellä mainittuihin kiperiin, aiheisia kysymyksiin ja meillä on suuri ilo ja kunnia toivottaa ensimmäisenä asiantuntijana: Tervetuloa Joensuun kauppatieteiden opiskelijoiden Optimi ryn puheenjohtaja Minttu Räsänen aplodein. Kiitos. Ja toisena, muttei yhtään vähäisempänä, Kuopion kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Preemion puheenjohtaja Hermanni Kokkonen. Aplodit. Tervetuloa Idän kauppatietäjien podcast vieraiksi. Mitä teille kuulu? Kiitos paljon, kiitos paljon. Kiitos paljon kutsusta ja tämä on oikein, oikein mukava päästä tänne viikon alkuun heti. Hyvä fressi aloitus viikkoon kun oli, oli tuota vähän rankkareissu viikonloppu kuitenkin tuossa takanani. Haluutteko avata yhtään mitä viikonloppuna on tapahtunut? No joo, meillä oli tuolla meidän Ekonomiliiton introtapahtuma, tämmönen kaikille kylterihallituksille järjestettävä tämmöinen joku koulutus, koulutusmuotoinen tapahtumani. Niin siellä, siellä edustettin molemmat. Jes, kiitos minunkin puolesta kutsusta. Ja kiitos kysymästä, kuuluu todella hyvää kiireistä, mutta tosi hyvää ja jänniä juttuja tulossa. Mahtava homma ja kiitos vielä hei munkin puolesta kummallekin teille, että pääsitte, pääsitte Idän kaupp tietäjät -podcastin kolmannelle tuotantokaudelle! Ja meillähän on aina ollut tapana kysyy aiheeseen liittyvii kysymyksiin, niin kuuntelijoilta, kuin teiltä katselijoilta, kuin sitten myös jaksoon osallistuvilta asiantuntijoilta. Niin, hei Claudia, Hermanni ja Minttu; tässä ois tän jakson jaksokysymykset. Ensimmäisenä kysymyksenä ois tällainen, että kuinka monta hakijaa Itä-Suomen yliopistoon 2022 kevään toisessa yhteishaussa haki? Ja monta näistä hakijoista oli kauppatieteelliseen tiedekuntaan? Pliis, ei ekaa vastausvuoroo, Hermanni voi vastaa ekana. Kokonaisuudessaan Itä-Suomen yliopistoon hakijoita, kaikille aloille, kaikkiin ohjelmiin. Sen täytyy olla jotain parikymmentä tuhatta. Miun veikkaus on 53 000. Onks toi ihan sikana? En tiiä. Se on miun veikkaus. Ei mulla oo ikinä mitään hajuu näist Kallen kysymyksistä. Joo, miullakaan ei oo mitään hajuu. Mie veikkaan vaikka 25 tuhatta. Ja oliks toinen kysymys sit, kuin moni kauppatieteisiin? Joo. Kauppatieteisiin haki sit, sanotaan 3000. Mie veikkaan 1600. Mie sanon 6000. No okei, Claudia mielenkiintoiset veikkaukset, mutta. Claudia on taas hakenut vähän, vähän jostain inspiraatiota isoihin lukuihin. Mutta ei se mitään. Se on hyvä tyyli ja sillä me mennään tänäänkin eteenpäin. Mie just aloin miettii ett kuinkahan monta korkeakouluihin ylipäätään haki koko Suomessa? Niin ei kyllä hajuukaan . Varmasti jos oikeesti miun veikkaus, niin puolet on hakenut Itä-Suomen yliopistoon. Mut tää on niin hyvä paikka, niin miksei. Mut joo, ole hyvä Kalle. Anteeksi, keskeytys. Puhuu vähän,mutta asiaa. Mutta sitten toisena kysymyksenä vielä. Nää on useampiosaisia kysymyksiä tänään, koska teki mieli arvuutella teijän kaa vähän niin. Päädyttiin vähän tälläsiin, isompiin kysymyksiin. Niin, kuinka monta hakijaa haki kauppatieteisiin enemmän 2022 kuin vuonna 2021? Ja sitten vielä knoppitietona siihen niin, kumpaan kaupunkiin haettiin enemmän; Joensuuhun vai Kuopioon kauppatieteitä opiskelemaan? Hei, miulla on ehkä tieto, miulla on ehkä tieto. Tai mie muistan, eiks Kuopion joku maisteriohjelma ollu jopa suosituin niinku kauppishakukohde ? Tai sinne oli hakenu tosi paljon jengii. Näin mäkin oon kuullu. Niin, se on kyl Kuopio. Miun vastaus ainakin siihen jälkimmäiseen. Mikä se eka kysymys oli, prosenttimäärä? Kuin paljon enemmän? Lukumäärä. Ja jostain hakija ennätyksistäkin Itä-suomen yliopistoon on kyll puhuttu. Ai,mut lukumäärä. Kuinka monta hakijaa haki enemmän kauppatieteisiin 2022 kuin .. 2323 2300. 23. Tarkalleen ottaen. Ai kauppikseen? Niin enemmän. Selvä.Joo. Mä sanon, että viisisataa enemmän . Okei, toi on varmaan oikeasti oikea vastaus. Hermanni vie minun vastauksia, niin pitää muuttaa etten sanos samaa. Tota, no mie veikkaan, että se on just alle tuhat eli vaikka kuusisataa ja Kuopio luultavasti kyllä suositumpi hakukohde. Sieltä ei Minttukaan lähtenyt vetämään kotiin tätä palloa Joensuun puolelle. Mutta ei se mitään, tää oli hyvä vastaus tää ja katsotaan sitten jakson lopussa, että miten meillä, miten meillä kävi. Sitte oltiinko yhtään sielläpäin ja kuinka paljon Claudia joutuu nostaa noita arvauksia tai sitten vähä ottaa ehkä pois niistä. Mutta tosissaan kaikille kuuntelijoille siellä, niin muistakaa, me ollaan tehty tää kaupallisessa yhteistyössä Itä-suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen kanssa ja rahoittajana meillä on ollut Etelä-Savon Ely-keskus. Niin näitten tietojen jälkeen, niin voidaankin suoraan lähteä sitten, mennä jakson aiheeseen eli itse Hermanniin ja Minttuun . Ja mitä te olette tehny ja mistä te ootte tullu. Eli Claudia, ole hyvä. Kiitos Kalle. Täytyy vielä ihan nopeasti sanoo semmoinen, ett miut alkaa pikku hiljaa nolottaa, kun miun jokainen arvaus on niinku, aivan siis semmone niinku posketon. Ettei se liity niinku tähän maailmaan mitenkäään. Mutt ei se mitään, mennään siit yli ja mennään nyt teihin. Eli, aletaan sellaisesta, ett mistä niinku rakentuu teidän ura ainejärjestössä tai ylipäätään silleen . Kun olette fuksina saapuneet Kuopioon ja Joensuuhun, niin miten siitä eteenpäin on edetty? Ura ainejärjestössä tietysti lähti liikenteeseen ihan siitä, että kouluun, kouluun, pääsin ja ensimmäiseen tutustumisiltaan, taisi olla tuolla Kuopion Amarillossa. Amarillossa sillon tämmöinen epävirallinen ensimmäinen tutustumisilta ja heti siellä kyllä siellä tutustuin, tutustuin ihmisiin ensimmäisenä, ensimmäisenä iltana jo, ja tykästyin toimintaan ihan ihan samantien. Ja oikeastaan sitä kautta sitten tuli siinä syksylle jotain tiimihakuja, niin hain tohon meijän Nesutiimiin ja siellä, siellä näin.. Nopee seis! Nopee selitys, mikä Nesu ? Nordiska ekonomi studerande union eli tämmöinen no, no miten mä ite sitä kuvailisin, ehkä tämmöinen sitsikerho. Lähinnä, että pidetään sitsejä ympäri Suomea, myös joissain muissa pohjoismaissa, mutta yhteissitsejä kyltereiden kanssa. Eli olit Nesutiimissä. Hyvä. Sitten? Kyllää. Ja sen jälkeen sitten Tuutorihaku tuli siinä muistaakseni seuraavana, ja sinne hain, hain ja tuota vietin siinä Tuutorivuosia ja Nesuvuosia samaan aikaa ja tuota. Sen jälkeen sitten hallituksen Nesuvastaavaksi vuonna 21 ja. Kalle tais silloin olla optimihallituksessa itse samana vuonna, että sieltä myös jonkin verran tuttu kaveri. Ja sitten pidin välivuoden hallitushommista ja olin Maisterituutorina. Ja sen jälkeen päätin, kun tässä on opintoja vielä, vielä se n vuotta jäljellä, niin vois kuitenkin, kuitenkin yhen vuoden vielä ainejärjestön puheenjohtajana viettää. Sen verran mukavaa hommaa. Nyt ollaan siinä tilanteessa. Kiitos. Mitäs Minttu? Joo. Vähän samantyylinen polku. Mie aloitin eli kaksikymmentä syksyllä opiskelut. Sitt heti en ihan niinku, ehkä oisinkin innostunut, mut jotenkin ehkä uskaltanut lähteä heti tiimitoimintaan. Mutta sitten tää tuutorihaku fuksi tuota keväänä, niin sinne uskaltauduin hakemaan ja tulin valituksi. Niin sitä kautta sitten kyllä innostu tästä ainejärjestötoiminnasta ja hainkin sitten hallitushaussa ja projektivastaava olisi sitten pesti viime vuonna. Nopea selitys projektivastaavasta. Se on tosi moninainen pesti, ainakin näin kaupunkien välillä. Mutta Joensuussa se on ; suurimmat projektit; Fuksiviikot ja Sillis. Kiitos. Ja tosiaan. Sitten jostain syystä tuli semmonen pinttymä, että uskaltauduin sitten puheenjohtajaksikin hakee niin, tässä sitä ollaan nyt sitten ja en kadu valintaa. Mahtavaa. Mutta vähän niinkuin samankaltasuuttakin kyll teidän molempien tarinoissa, ett tavallan semmoinen tietty polku. M utta miten sitten, niinkuin työkentällä silleen nyt myös ainejärjestön ulkopuolelle, kun puhutaan nuorista menestyjistä? Semmoinen nopea riikäppi ehkä tähän, ett mitä ootte tehny? Ensimmäisistä kesätöistä, on sen sitten ollu lehdenjakamista, marjanpoimintaa tähän pisteeseen asti. Tai onks teillä ollu aikaa semmoseen, kun teillä on ollut myös tätä opiskelua? Kyllähän sitä joutuu töitäkin, töitäkin tekemään, vaikka hirveen kiva ois pelkästään näitä näitä järjestöhommiaki tehdä, mutta mä oon ite maatilalta kotoisin tuota Lapinlahdelta, niin mä oon oikeastaan nuoruuteni viettänyt siellä niin sanotuissa oikeissa töissä ja sieltä ehkä oppinutki sellaista työtä pelkäämätöntä asennetta. Ja sit kun tänne Kuopioon muutin niin. Toki jotain pientä, ehkä enemmän alalle valmistavaa työtä oli tarkoitus sitten sitten hankkia, niin olin yhden kesän ensin tuossa Päivärannan Cittarissa ihan kassa-asiakaspalvelijana. Ja sitten tuota sen jälkeen oon ollut pari pari kesää verohallinnolla siellä tuota kiinteistöverotusta ja jaa verotuksen oikaisuvaatimuksia käsitellyt ja ihan hyvää hyvää asiakaspalvelua, oppia sekin nyt sitten toukokuussa

aloitan Ylä-Savon op: 14:11

llä rahoitustiimissä. No oothan siekin kerenny kyl täs sitte kaiken muunkin ohella. Nojoo, Kyllä kyllä sitä kerkeä ku vaa aikatauluttaa hyvin ja sit. Mitäs Minttu. Nojoo. Aika hauska itseasiassa miekin oon maatilalta kotosin, mutta Outokummusta eli Pohjois-Karjalasta, mutta jo o sitten tosiaan tein jo Outokummussa omaa Matkahuollon asiakaspalveluja ja tämmösiä niinku lukio ohella. Sit lukion jälkeen muutin sitten heti Joensuuhun. Joensuussa sitten taas mulla oli vähän semmonen polku, että oliko mulla jopa kolme välivuotta siinä lukio opiskeluitten jälkeen. Nii kerkisin kyllä tehä töitä paljonkin. On ollut ravintola alalla parissakin Ravintolassa pikaruoka alaa on mäkkäriä njaa sitten nyt opiskeluitten oheella oon ollut tuolla Dressmannilla puku myynnissä. Joo, en oo vielä siis oman alan hommia tehny. Tässä tietty toiveena ois kesäks saadakin, mutta katsotaan, miten käy tossa kesätyöhaussa, vielä on vähän kesken sen osalta, mutta joo monenlaista asiakaspalvelua on kyllä tullut tehtyä, mikä varmaan sit kyllä auttaa monessakin työssä. Ja nähnyt monet, monilta eri tolleen toimialoiltakin mikä on teijän semmoinen, ehkä merkityksellisin oppi tai oivallus tähänastisten työuran tai sitten ainejärjestöuran niinku saralla, koska just molemmilla aika monen näköistäki taustaa. Ni onks, tuleeks nouseeks mikään semmonen merkityksellinen oppi tai juttu jommaltakummalta saralta? Minä voisin täst ainejärjestötoiminnasta, nostaa sellaisen sellaisen, että vaikka me täällä Suomessa aina kuvitellaan, että asutaan lintukodossa ja kaikkiin voi luottaa, luottaa mitä mitä tuota kuulee ja keskustellaan. Nii sen verran on oppinut sellaisesta sinisilmäisyydestä pois kuitenkin, että aina aina ei niinku pelkästään suullisiin sopimuksiin ja muihin muihin pysty välttämättä luottamaan. Kannattaa olla tarkkana tuolla liike elämässä niin sanotusti, niin. Se oli hyvä nosto. Nojoo no ekana miulla ehkä nousee voi olla siitäkin, minkä tyylisiä töitä on tehnyt ja sitte tää ainejärjestötoiminta niin on oppinut kyllä sen, että melkein tärkeintä on se yhteistyö, niin kuin ihan melkein missä vaan työpaikassa. Ja just semmonen joustavuus tehä yhdessä, niin kun ei jätetä ketään yksin ja et se ois, niinku varmasti ihan kaikkialla niinkuin kärjessä. Tuo on aika hyvä Kalle nosto, eikö olekin, kun se Valtteri puhu startup kentästä viime viikolla ja se nosti niinku tiimin merkityksen todella korkealle, niin kuin siinäkin hommassa. Ja on samoilla linjoillahan, tässä jatketaan ihan selvästi selvästi eteenpäin, mutta jos sitten mietitään vähän tätä vielä tätä merkityksellistä oppia ja oivallusta ja saisitte sitten nähää ittenne uusina fukseina eli ensimmäisinä ensimmäisen vuonna opiskelijoina vielä saisitte antaa itsellenne jonkun vinkin vinkin, niin mikä se sitten ois, liittyiskö se tähän asiaan vai liittyykö se sitten johonkin toiseen asiaan. Se liittyis varmasti noihin opintoihin opintoihin jollain tavalla, että tuota. Sitä, kun lukion jälkeen aikalailla suoraan suoraan tänne yliopistoon lähti, niin ei ehkä heti alkuun tajunnut, että se opiskelu on aika erilaista erilaista täällä yliopistossa, että ei välttämättä tarvii ihan kaikkeen ulkoa muistaa, mitä tuntuu, että lukiossa pysty vielä jollakin tavalla hantlaamaan sen sen tuota jonkun muutaman hassun kirjan opetella ulkoa ja sillä mennä sitte tenttimään, mutta. Ehkä se ajattelumalli et tääl se opiskelu on vähän enemmän semmosta et tuota opetellaan niitä ajattelumalleja ja semmosta, että ei välttämättä tarvii niinku ulkoa tankata niitä kaavoja sun muita. Kyllä. Kyllä. Ja niin, tohon vielä sillä, että just enemmän ehkä sitä osaa hakea sitä tietoa, sitä et kaikkee ei tarvi osata, mutta ehkä mie sanoisin itselleni sillä fuksille, että ei myöskään tarvi hirveesti tai niin paljon stressata. Tuntuu, että uusilla opiskelijoilla on aina, tottakai ku sen on uus tilanne, ni jännittää kaikki hirveesti ja onko tää, pärjääkö opinnoissa ja miten nyt menee. Ja kaikki, nii että kyllä se siitä lähtee niinku luistamaan sitte omalla painolla. Kyllä. Kyllä, hyvii nostoi nostit tähän tähän keskusteluun esiin äsken. Ja jos lähetään sitten mietti tota, olitte kouluttautumassa ekonomien toimesta viikonloppuna ja, ja Jos sitte tota lähdetään vähä makustelee sitä toimintaa ainejärjestöissä, niin mikä teitä motivoi sitten ainejärjestötoiminnassa ja siinä työssä, mitä teette ainejärjestön eteen? Jos Minttu vaikka alotat eka? Joo no just kyllä, mitä puhuinkin yhteistyöstä, nii ehkä se on just se, että saa niinku yhessä tehä kivoja asioita, uusia asioita, oppia uusia asioita, mutta just se, että siitä saa sen motivaation, kun näkee, että muut onnistuu ja välillä näkee, että itsekin ehkä onnistu jossain, niin siitä kyllä saa sen motivaation ja siitä, varsinkin kun jäseniltä jos tulee positiivista palautetta, että on ollu vaikka joku niinku järjestetty hyvin, tapahtuma tai muuta, niin se on kyllä se niinku isoin palkinto siitä. Joo ihan ihan tota pystyn kyllä komppaamaan, että onnistumiset, tottakai totta kai tuota jäsenistöä vartenhan täällä täällä kuitenkin ollaan ja heitä varten tehään tehään tapahtumaa ja toimitaan ni sittenku niinsanostusti jengi haippaa ja tykkää, niin kyllähän se palkitsee, palkitsee siinä vaiheessa ja toki onhan se sitten ihan hauskaa täällä täällä tuota ytimessä olla ja vedellä langoista ja olla ikään kuin se oman oman hallitusporukan ja muun lähellä olevan yhteisön kanssa niinku tekemisissä jatkuvasti. Niin se on kyllä myöskin palkitsevaa omalla tavallaan. Jep, ja tos pestis varmaan tapaa ihan super paljon ihmisiä. Kyllä todellakin todellakin. Mutta mistä koostuu teidän ainejärjestön puheenjohtajan tavallinen työpäivä tai opiskelupäivä? Mitä se on olla ainejärjestön puheenjohtaja? Se on varmasti ainakin tosi vaihtelevaa, mitä itse oon kokenut. Ei sellaista oikeastaan tiettyä kaavaa, millä päivät menis, mutta. Opiskelijoitahan me kuitenkin ollaan vielä ni toki sitä opintoja pitää pitää siinä sivussa hoitaa ni pitää ainakin tykkään aina aamusin aamusin, jos on luentoja ni kuunnella niitä silloin tai muita opiskelutehtäviä ni hoitaa sillo aamusta ja sitten ehkä päivemmällä rueta kattelee sähköpostia, et mitä on, mitä on tälle päivälle. Hommia ton, tuota aj hommien suunnalta ja no sit saattaa olla jotain palaveria eri sidosryhmien kanssa. Niitäkin on yllättävän paljon ja kokouksia sitte omien oman hallituksen kanssa tai sitten muitten, mitä työryhmiä nyt saattaa ollakaan, missä missä sitä istutaan ja ja tuota. Toki sitten sitä et organisoi sen muun muun porukan toimintaa siinä et kaikilla on kaikki kaikki tarvittavat resurssit ja infot hoitaa omia omia sektoreita ja vähän niin kuin koittaa sitten pidemmällä tähtäimellä miettiä sitä toimintaa myös, pitäskö nyt olla jotain jotain hoidettu, niinku vaikka ens syksyä varten jotain niin edespäin. Joo aika samanlaista. Kyllä tää meijän toiminta, että tota päivät on vaihtelevia, joka on tosi kivaaki, ei oo mitään rutiinia. Miulla nyt lähinnä ei oo ihan kursseja ollu enää tässä kandivaiheessa, että tuon kanditutkielman kirjoittelin tuossa alkuvuodesta, just viime viikolla sain valmiiksi, niin sen kaa sitte ehkä päivät menit sillä tavalla, että ensimmäisenä avasin sähköpostia, hoidin sen sähköpostirumban siitä ja tota sitten keskityin välissä vähän siihen omaa kandidaatin kirjot, kirjoittamiseen. Ja tota sitte siinä tot toki samalla vastasin viesteihin. Kyl se on semmosta, ehkä eniten, mitä tulee tehtyä nii, ihan niin kuin vastailla kysymyksiin ja vaikka saattaa hallituslaiset kysyä mielipiteitä tai muut sidosryhmät ottaa yhteyttä, jostai asiasta. Semmosta siinä päivän mittaa, mutta se just riippuu ihan sitten viikosta ja päivästä, että mitä siinä sattuu olemaan. Hallituksen kokousta, iltakoulua illalla. Sit voi olla, joku tapahtuma mihin pitää mennä paikalle tai haluaa mennä paikalle. Se on niin niinku vaihtelea ja ihan kivaaki ni arki ei oo semmosta samanlaista vaa on aina kaikkea kivaa. Melkein joka viikko. Okei, voidaanks me Jussi nopeasti antaa aplodit sille, että Minttu sai kandidaatin tutkielman kirjoitettua.(applodeja) Kiitos. Millainen on Minttu, voit vaikka jatkaa, hyvä ainejärjestön puheenjohtaja? Sul on kuitenkin kokemusta myös siitä, että sie oot ollut se projektivastaava ja siellä on ollut joku muu puheenjohtaja nyt ite, niin minkälaiseksi koet hyvän ainejärjestön puheenjohtajan? Mitä ominaisuuksia? Joo, toki vois varmaan sanoo tosi moniakin, mutta jos mie sanon mitkä silleen päällimmäisenä miulla tulee. Niin ihan ensimmäisen ehkä semmonen, että puheenjohtajana ehkä enemmän pitää antaa tilaa niinkuin niiden muitten ajatuksille, kuin sit välttämättä omille. Että ei voi olla siellä niinku puheenjohtaja koko ajan äänessä, vaan pitäs niinku enemmänkin kuunnella sitä muuta hallitusta sitten siinä. Että se ei oo semmonen diktatuurivalta. Tota, toki niinku semmonen, mikä kaikkien ihmisten kanssa toki tulee toimeen. Eli semmoinen niinku yhteistyö. Mikä adjektiivi se ois? Kelpoinen . Joustavuutta tarvii todella paljon, pitää niinku arjessa kyllä paljon joustaa omista asioista. Tulee niinku hoidettua ja muitten juttuja laitettua etusijalle. Ehkä just se niinku auttaminen siinä tärkeintä, kun ei oo sitä omaa välttämättä tiettyä tehtävää, mikä on niinku nimitetty, vaan yrittää sitten tukea sitä muiden toimintaa parhaansa mukaan. Ehkä tuossa niinku mitä nyt ensimmäisenä mieleen tulee. Kiitos. Joo, siinä oli kyllä varsin, varsin kattava, kattava rimpsu. Et ihan ihan samoilla linjoilla, mutta tuota ehkä semmoisen voisin vielä nostaa, että on myös hyvä muistaa, että vaikka vaikka puheenjohtajana niinku pitää, pitää olla valmis ehkä priorisoimaan sitä ainejärjestön hommaa aika korkeallekin, niinku vaikka opiskeluitten ja töitten töitten suhteen, niin sit pitää samaan aikaa myös muistaa, että kaikki me täällä opiskellaan ja mahdollisesti tehään myös töitä samaan aikaan, tää on niinku vapaaehtoistoimintaa. Et olla sillä tavalla armollinen niille muille hallituksen jäsenille ja itselleenkin myös, että vaikka tämä toiminta on sen kokoluokan toimintaakin jo tällä hetkellä varmasti meilläkin molemmilla. Tätä voisi tehdä ihan niinku päivätyönäkin joku, mutta vapaaehtoisvoimin tehdään mitä pystytään ja tyydytään siihen. Jep, ja tuo oli just miun mielestä erinomainen pointti, koska sitten monet kauppatieteilijät on hyvin niinku intohimoisia ja haluaa. Jos tekee jotain, niin tekee sit todella kunnolla. Niin toi oli kyllä erinomainen nosto Hermannilta, että sit pitää ottaa ne realiteetit täs pestis myös huomioon. Kyllä. Siitä voi moni ottaa koppeja, koppeja kyllä kyllä hyvin. Mitäs sitten, jos mietitte, niin mikäs on ollut teijän tähänastisen puheenjohtajuuskauden niin palkitsevin hetki? No, mun on ehkä aika helppo nostaa nyt, kun meillä on noin vuosijuhlat takanapäin. Jo heti tuosta alkuvuodesta helmikuussa päästiin niitä niitä juhlimaan. Niin sehän on, sehän on kyllä iso, iso projekti varmasti jokaisessa ainejärjestössä toi vuosijuhlien järkkääminen. Niin tuota kyllä siinä vaiheessa, kun siellä siellä tuota noin kolmensadan vieraan salissa puhetta puhetta pidin siellä edessä, niin kyllä se on hieno hetki, että on saatu kaikki kaikki hommat jiiriin, mitä on pitkään valmisteltu ja hienot hienot juhlat käynnissä. Ja sit vielä sillis siihen perään seuraavana päivänä. Mist tietysti näistä iso kiitos kuuluu meidän projektivastaavalle ja tapahtumavastaavalle, jotka jotka näitä pääasiassa järkkäilleet. Se oli hieno hetki. Joo, itse asiassa meilläkin on nytten tällä viikolla tulossa vuosijuhlat. Siellä nähdään. Joo, ite en oo vielä sillä tavalla, tota puhetta päässyt pitämään. Siellä sitten vasta, niin en osaa sanoa, miten se sitten menee. Mutta tota ehkä niinku ei oo semmosta yhtä palkitsevaa hetkeä, mutta ehkä silleen kokonaisuutena, miten niinku on päässy näkemään, miten hyvin meillä on toiminut tää niinku työskentely. Vaikka nyt on mennyt vasta kolme kuukautta, niin moni niinku on saanut pestissään jo tosi paljoa aikaan niinku kehitystä tulevienkin vuosien varalle. Ja niinkuin, en tiiä , se on niinku kivä nähä semmonen innostus ja motivaatio, että ihmiset niinku saa tehdä, mistä on innostunut ja sitten onnistuu siinä niinku . Ja itselläkin on niinku mennyt tosi kivasti tää pesti ja on silleen tuntunut siltä, että sopii minulle tää homma. Niin se on ollut ehkä palkitsevinta tällä hetkellä. Mahtava kuulla. Mahtava kuulla. Mites sitten, haetaan vähän sitä kääntöpuolta siihen , niin mites sitten, minkä näette, että mikä on ollut haastavinta tähänastisessa puheenjohtajuudessa? No, haastavinta ehkä viittaa just tuohon, mitä aiemminkin aiemminkin sanoin, että että tuota. Kaikkeen ei aina voi luottaa tuolla liike-elämässä sillä tavalla sinisilmäisesti. Niin on joitakin tämmöisiä yhteistyösopimus asioita , teknisiä juttuja ollut joissa, joissa on jotain väärinkäsityksiä, niitä on aika hankala ollut ollut ollut tuota setviä. Mutta niistäkin opitaan kyllä varmasti ja hyvää oppia tulevaisuuden kannalta. Juurikin näin. Mites Minttu? Joo, ei onneksi vielä mitään todella haastavaa tullut vielä vastaan. Niitähän voi vaikka minkälaista tulla, mutta ehkä niin kuin omasta henkilökohtaisesta näkökulmasta on voinut olla ehkä tämä niinku oman arjen pyörittäminen ja organisointi. Vaikka siinä oonkin kyllä mielestäni aika hyvä. Mutta just tätä kun käypi töissä pari kertaa viikossa ja sitten hoitaa noin puheenjohtajuudet, ja sitten vielä oli tota oman kandin kirjottamista ja pitää ehkä vapaa-aikaa kin ja tämmöistä välillä jäähä. Niin, semmonen että niinku mihin sitten jättää sitä aikaa ja mistä ottaa pois, niin pohdiskelut siitä, ne ollu ehkä haastavimpia. Hyviä nostoja. Tota, nyt kun ollaan Itä-Suomen yliopistos, meill on kaksi kampusta. Niin me ollaan siis Kuopio ja Joensuu, ja sit meil on Preemio ja Optimi, jotka on tällaiset niinku sisar ainejärjestöt. Eiks meitä kutsuta tälleen? Niin tota, millä tavalla te näette toisenne tässä ainejärjestökentässä? Tai onks täällä niin kuin tälläistä hyvähenkistä kilvoittelua vai yhteistä toimintaa vai jotain ihan muuta? Miten tää homma toimii, kun meillä on kaksi kampusta ja kaksi kauppista? Joo, kyllähän me kaikki kyltereinä, kyltereinä tiedetään, ett kilpailuhan, positiivinen kilpailu aina aina pitää vaan toiminnan laadukkaana ja sillä tavalla kuranttina koko ajan, ajan kun joutuu vähän vähän kilpailemaan. Ja ehdottomasti mun mielestä meijän pitää nähä se vaan voimavarana, ett meitä on täällä kaksi kaksi ainejärjestöä. Ja mun mielestä oikein hyvin siinä, siinä kyllä onnistutaankin, että meillä on tälläkin hetkellä oikein hyvät hyvät välit kyllä Optimihallituksessa ja ollaan ollaan monta kertaa päässyt tässä nyt, jo tässäkin vaiheessa näkemään. Niin varmasti on, on mukavaa yhteistyötä tulossa. Joo, mie taisin viikonloppuna verrata, kun tästä alettiin voi keskustella jonkun kanssa. Niin, mie jotenkin sanoin, että meillä on vähän niinku semmone ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus. Niinku jotenkin, että. Mut toki siis varmasti on kilpailuakin, mutta se on just niinku Hermanni sanoi, niin pienissä määrissä, kun ei imeen liiallisuuksiin, niin varmaan ihan hyvääkin. Mutta tota, just kivaa on, jos opiskelijat tutustuu ja saa semmosia , läheisestä kaupungista niinku kylterikavereita ja verkostoja. Ja niinku meilläkin nää hallitukset, niin hyvin on jo sillä tavalla tutut naamat ja nimet, niin . Ollaan nähty jo monessa tapahtumassa ja on aina se joku tuttu porukka, mikä on siellä vuosijuhlilla esimerkiksi vastassa, niin se on aina kiva. Kyllä. Jep, ja kyllä mie voin ainakin Kalle omien, meidänkin opiskeluaikojen, niinku saa tuosta kompata sitä, että sit kun menee johonkin paikkaan, missä on monia tyyppejä, eri ainesjärjestöistä. Niin kyl se vaan on se Preemio sit, kuka tuntuu silleen kuitenkin tutulta ja läheiseltä. Kyllä. Ehkä meillä on moneltakin paljon, tai jotain yhteistäkin täällä; Itä-Suomessa ollaan ja aika sama nikäinen ainejärjestö jä samaa kokoluokkaa, niin ehkä silleen pystytään joissakin asioissa samaistumaan enemmän toisiimme, kuin sitten ehkä johonkin Etelä-Suomen tai vaikkapa länsirannikon ainejärjestöön. Ehdottomasti. Mutt sitt vielä tähän.. Oota, mullon yks... Anna mennä vaan. Tuossa kun, tuossa kun puhuitte, että on mahdollisesti jotain tulossa. Niin onko mahdollisuuksia saada mitään paljastusta paljastusta, että millaista ootte suunnittelleet, suunnitellu järjestävänne? Vai jätetäänkö se tulevaisuuden mysteeriksi vielä vielä tässä vaiheessa? Jätetään tässä vaiheessa vielä tulevaisuuden mysteeriksi tämmöset. Selvä homma. Niin, mie olin siis monessa siihen, että ennen kuin laitetaan ykkösosiota pakettiin, niin kerrotteko vielä, ett millaisia kaikkia sidosryhmiä teillä on, joitten kaa toimitte silleen tiiviisti yhteistyössä? Ett nimeätte ihan näitä sidosryhmiänne. Vaikka Minttu voi aloittaa. Joo, toivottavasti nyt muistan kaikki, mutta tota tottakai kauppatieteen laitos. Monessa asiassa tehään yhteistyötä, varsinkin niinku koulutuspoliittisissa asioissa. Totta kai yhteistyökumppanit eli niinku mieädn alan yritykset Joensuussa, kenen kanssa tehdään yhteistyötä. Suomen Ekonomit , Kylli toiminnan kautta tietysti ja hallituksen kautta. Nyt kyllä varmasti unohdan tässä, ihan black outtina, että . Näitähän on. Mutta siinä on kolme semmoista. Toki siis, ja kaikki kylterihallitukset. Esimerkiksi istutaan Hermannin kanssa KPV-kylteri-puheenjohtaja- verkostossa eli tehään niinkuin tosi laajasti yhteistyötä kyllä kaikkien kylterihallitusten ja ainejärjestöjen kanssa, ympäri Suomea. Jatka vaan Hermanni, tulee varmaan jotain , mitä unohdin. Siinä niitä varmaan tärkeimpiä, tärkeimpiä, eli. No, Isyytä et tainnut mainita eli ylioppilaskunnan puolell e tietysti myöskin, myöskin paljon yhteyksissä, mutta. Niin, muut ainejärjestöt eli kylteriainejärjestö ehkä niin ku se tärkeimpänä, relevanteimpana viiteryhmänä tietysti meille. Toiminta eniten samankaltaista heidän kanssaan, mutta toki sitten myös täällä Itä-suomen yliopiston Kuopion kampuksella olevat muut muut poikkariainejärjestöt. Niin, he omalla tavallaan paikallisesti tärkeitä, tärkeitä sidosryhmiä myöskin . Joo, kyllä. sen unohin ite mainita. Totta kai tehhään paljon yhteistyötä Joensuussakin muitten ainejärjestöjä opiskelijoiden kanssa. Ja sit tonne liike-elämään. Tietysti ihan tuota yritysyhteistyötä, ja liikeyöelämää. Pitäskö sanoa näin? Myöskin ravintolayhteistyöt on tärkeitä ja.. Ehottomasti. Ei pidä unohtaa niitä. Ei missään nimessä. Juurikin näin . Lähdetään toisen osion pariin. Eli, Minttu ja Hermanni, lähetään teijän opiskeluihin vähän tarkemmin. Niin, mitkä teijän pääaineet on ja mitä sivuaineita te opiskelette ite? Mull on pääaineena rahoitus ja laskentatoimi ollu. Tai siitä kirjoitin kandin jo ja valmistui kandiksi ja samalla pääaineella jatkan nyt maisterivaiheessa myöskin sitten. Ja tuota, sivuaineina opiskelin johtamista ja markkinointia ja sitten myös taloustiedettä. Mites Minttu? Meillä on vähän erilaiset eli miulla pääaineena johtaminen ja markkinointi, ja maisterissa tulee olemaan palvelujohtaminen sivuaineena. Oon käynyt laskentatoimi ja rahoitus ja työ- ja virkamiesoikeus, ja nyt oon aloittanut tuota työ- ja organisaatiopsykologiaa kansa. Hei! Kalle voisit siekin kertoa, mikä on sun pääaine ja sivuaine ku oot siekin vielä opiskelija. Mun pääaine on tota Laskentatoimi ja yritysjuridiikka ja sivuaine on aika moni moni. aine siihen kylkeen sit oon vähä lukenut kaikenlaista, Niin oon saanut aika paljon Kasa, kasattuu siihen, mutta markkinointi ja johtaminen pääosin, mutta siinä on myös sitte ohjelmointii ja rahoitusta. Ja sitten on vähän tota yritysjuridiikka tän aa-totatota finanssi oikeutta, oikeutta siellä myös, mutta Minttu ja Hermanni, niin miksi valitsitte just nää kyseiset pääaineet, mitkä teillä on? J joo, no se oli toi rahoitus varmaan vastas eniten sitä sitä, mitä itse odotin kun Kauppikseen Kauppiksen lähin opiskele. Ei mulla silloin hirveän tarkkaan ollut hajua näistä pääaineista, mutta se oli se, mikä mulla oli niinku mielikuva päässä oli, että tota mä varmaan haluan tähän ni. Ihan sillä perusteella, Ja ja numeroista ja laskemista jonkun verran tykkään, ni se osu siihenkin sitte ihan mukavasti. Nojoo no, mulla oli vähän vaikeuksiakin. Ehkä kun kiinnostaa monet asiat niin valita sitä, mutta ehkä mie sitte jotenkin en ehkä halunnut rajata mitään pois. Oon aika paljon just johtamista tai johtamisen puolelle sitä pääainetta vienyt, niin se ei ehkä silleen rajaa mitään mahdollisuuksia ainakaan ulkopuolelle, päinvastoin silleen ovet on avoinna kaikkialle ja joo on kyllä niin kuin ehkä semmoinen HR puoli kiinnosti, niin sen takia tota oon lähtenyt sitä sinne suuntaan viemaan ointoja sitte. Kiehtovaa kiehtovaa. Entäs Claudia, mitäs, mitäs sä opiskelit aikoinaan ku olit siellä yliopistossa? ni mitkäs sun pääaineet oli? Ei viittis puolta, mutta mie oon käytännössä vieläkin, kun muon gradu on vähän kesken, mutta muloli kandissa laskenta toimi ja verotus ja sit sivuainees, finanssioikeus ja sit johtaminen ja markkinointi. Ja nyt miun pääaine on yritysjuridiikka ja laskis ja sitten sivuaineena työryhmäsaatiopsykologiaa ja sitten vähän sekalaisesti kaikkea muuta. Mie mietin kyl et mie voisin käydä muutaman ton uuden. Kun meil tuli se uusi pääaine, kansainvälinen vähittäiskauppa, niin sitä on miettinyt, voisniko ehkä vielä tohon päälle nyt kun ei oo se gradukaan valmis, mutta joo miekin käyny vähä kyl kaikenlaista, niin tuota sellaista, mutta ei mennä nyt miuhun, vaan mennään nyt siihen, että Minttu ja Hermanni pääsee vastaamaan, että kenelle teidän mielestä kauppatieteiden opiskelu sopii? No, kyseessähä on aika laaja laaja koulutus kyllä, että ei semmost ihan ihan kovin spesifiä ihmistyyppiä mun mielestä oo, kelle se sopii, mutta tähän voisi joku myös vastata, että sopii semmoiselle, joka haluaa yliopistoon, mutta ei oikein tiedä minnekään menis, ei oo sellaista spesifiä kiinnostusta, niin tästä varmasti on, on kyllä hyötyä tosi monella alalla, ja pystyy räätälöimään sitä omaa omaa tuota tutkintoo si monella tavalla ja kuitenkin sit se KTM:n paperi on semmonen, mitä monessa paikkaa arvostetaan. Mutta tietysti sit, jos sattuu olemaan kaupan alalle tai vaikkapa rahoitusalalle myyntihommiin ambitioita, ni sitte ainakin on, on tuota ehdottomasti oikea paikka. Mjoo, kyllä tosi tota laaja alainen tutkinto. Et en ehkä kyllä toki niin kuin tämmöset kauppatietheen teemat pitää varmaan kiinnostaa, mutta muuten kyllä ei oo varmaa mitään luonteenpiirteitä, että pitäs olla tietynlainen tai kaikille kyllä varmasti löytyy se omaane spotti sitten täällä alalla, niin kuin ihan omista mielenkiinnon kohteista ja luonteenpiirteistä riippuen ja. En usko, että rajaan niinku minkään tyyppistä ihmistä pois. Jep, piti muuten viel palata toho äskeiseen, kun puhuttiin noist pääaineist ja sivuaineista, kun meillä kaikilki oli tota kaikenlaista, ni sehä on kyl Itä-Suomen yliopiston tosi hyvä, ku on se vapaa sivuaineoikeus, ni voi ottaa kyl ihan mist mist päin vaan niitä siihen sivuun. No mut hei tarvitse tarvitseeks sitten jotain tiettyjä ominaisuuksia, et pystyy menestyy kauppatieteen opinnoissa teiän mielest? Nii, meinaatko ett pitääkö olla valmis salkku Nordnetissä ja. Esimerkiksi. Tämmöisii? No, ei välttämättä tarvii, tarvii kyllä olla. Että kyllä, kyl pärjää ihan ihan just niinku sanoinkin, ett tosi tosi monenlaiset monenlaiset tyypit. Ei siellä niinku tarvitse luennoilla salkku kädessä olla ja kulmapaita päällä koko ajan. Joo, kyllä miullakaan ei oo valmista salkkua ollu niin. Ihan hyvin on silti mennyt. Tota, ehkä jotenkin onkin stereotypioita, että. Esim muistan niinku lukioaikaan , että saattoi olla niiku et pitäis olla joku pitkä matikka Ällä, että sinne kaupikseen voi mennä. Niin on kyllä niinku todettu, että ei niin kun, ei tarvitse olla. Että tota, varmasti, noh niinkuin sanoinkin niin, löytyy varmasti kaikille. Ja tiiänkin meijän opiskelijoissa on niinku ihan laidasta laitaan tyyppejä, ketä tai jota ei välttämättä kiinnosta sijoittaminen yhtään. Se ei haittaa ollenkaan. Niinku kaikki omalla tavallaan. Just näin. Koska ne stereotypioit on joskus aika vahvoja, mitä kauppikseen liitty? Näinhän se on. Näinhän se on. Mutta jos sitten mietitään, että tulee uusi opiskelija ja aloitetaan vaikka Joensuusta. Niin mitä uusi opiskelija, millaisia pääaineita hän voi valita kauppatieteissä Joensuussa? Joo, eli fuksi voi valita sitten eka vuoden siinä kevätpuolella. Tällä hetkellä vaihtoehtona on johtaminen ja markkinointi, laskentatoimi ja yritysjuridiikka, ja kolmantena on kansainvälinen vähittäiskauppa. Ja vähittäiskauppa onkin aika uus, eli sitä ei ollut silloin kun mie aloitin eli sillon oli vain noin kaksi kandi pääainetta. Ja tota maisterissä tosiaan sitten jatkuu eli palvelujohtaminen, laskentatoimi, yritysjuridiikka pysyy samana. Sitten on tilintarkastus ja tämmönen englanninkielinen T ourish marketing and management, matkailujohtaminen ja markkinointi. Onhan siinä vähän jokaiselle sitten jotain otettavaa sieltä Joensuusta. Entäs sitten jos opiskelija tulee Kuopioon? Hermanni, mitä pääaineita teillä pystyy valitsee? No, joo meillä on osittain oikeastaan samoja, samoja mitä tuolla Joensuussa. Myöskin , että johtaminen ja markkinointi on on kandivaiheen pääaineena ja laskentatoimi , rahoitus on ja sitten on myöskin tämä kansainvälinen vähittäiskauppa, ja. Ja maisterivaiheessa on sitten innovaatiojohtaminen, laskentatoimi, rahoitus. Ja sitten on tää Ibs eli International business and sales management, muistaakseni. Siihen ympärille ne kai koostuu noi pääasiassa opinnot ainakin. Onhan meillä sitten myöskin tota yhdistetty tätä tietojenkäsittelytiedettä tohon data, data .. Joo, tosiaaan, niin kyllä. Se on tietty eri hakulinja, mutta on tämmöinen datatiedelinja eli he käy sitten niinku kauppatieteen kandidaatin, mutta heistä tulee sit kuitenkin filosofian maistereita muistaakseni. Eli maisteri on sit enemmän sitä tietojenkäsittelyä ja käyvät sitten tietojenkäsittelystä niinku pitkän sivua ineen pakollisena muistaakseni kandidaatin tutkielmasta. En oo tästä asiasta asiantuntija, mutta muistaakseni näin. Ja he toisaan on sitten myös niinkuin Optimi ryn jäseniä eli identifioituvat sit varmaan vähän enemmän ehkä kauppiksen puolelle kuitenkin. Mites miul ois semmoinen välikysymys tähän vielä, että pystyykö joensuulainen ottamaan Kuopiosta vaikka tätä laskentatoimi, rahoitusta tai kuopiolainen ottamaan Joensuusta tota laskentatoim, verotusta? Tähän on itse asiassa tulossa muutoksia eli ensi tota syksynä uudet fuksit aloittaa uudella tutkintorakenteella ja siihen on tehty muutos, että nää on vähän niin kuin yhdistetty tää Joensuu ja Kuopio. Eli Kuopiolaiset Fuksit voi ottaa Joensuun pääaineita ja Joensuusta voidaan ottaa Kuopion pääaineita, joka on omasta mielestäni ainakin tosi hyvä. Ett mitä enemmän valinnanvaraa, niin sitä parempihan se on. Joo, se varmaan on perua vähän tästä, kun ollaan siirretty enemmän ja enemmän etä, etämaailmaan, jolloin tajuttu, että pystytään, pystytään ehkä opiskelemaan myös niin kuin kampusrajojen yli, yli. Vaikka tietysti ei kaikki, kaikki todellakaan etänä etänä toimi, mutta se on ihan hyvä, että sen myötä on myös valinnan, valinnanmahdollisuudet lisääntynyt. Jep, toi on tota niille, jotka hakee nyt kauppikseen, niin kannattaa pistää mieleen, tuo on nimittäin aika iso, iso etu. No, mikä pääaine on sit suosituin? Suosituin, niinku yleisesti UEF tai sitten varmaan..Kalle, ootko tarkoittanut ett koko suomessa vai vain niin kuin Joensuun ja Kuopion päässä? Joensuun ja Kuopion päässä, oon hakenu tällä kysymyksellä. Ja mistä luulet, ett se johtuu? Tai onks teill ylipäätään tietoo? Mikä on suosituin pääaine ja miksi? No, mulla ei tästä ihan kyllä oo sellaista faktatietoo tällä hetkellä. Oman tuntuman mukaan sanoisin ett Kuopiossa toi on toi rahoitus ja laskentatoimi kandivaiheessa suosituin. Ainakin meidän vuosikursseilla oli eniten porukkaa, ehkä sinne, sinne hakeutui. Joo, miullakaan ei oo mitään dataa tästä näytetty, mutta m iekin itse olettaisin, että se vois olla toi laskentatoimi ja yritysjuridiikka, mikä on meillä se yleisin. Sit varmaan johtaminen ja markkinointi ja sit toi kansainvälinen vähittäiskauppa saattaa uutena olla, että se on vielä jäänyt kolmanneksi sinne . Ja, no mistähän johtuu? Niin vaikea sanoa kyllä. No, miten ylipäätään toi uusi pääaine, toi vähittäiskauppa on otettu vastaan? Tai millainen vastaanotto opiskelijoilta on tullu siitä? Onks teille tullu palautetta esimerkiks? No, kyll mä mitä ihan yksittäisten opiskelijoiden kanssa on sitä keskustellut, niin kyllä he ovat ihan, ihan tykänneet ilmeisesti. Toki, sitä ei oo tainnu kukaan vielä sitä tavallaan tutkintoa läpi kokonaan edes suorittaa niinku. Ellei oo supernopee. Niin, niin, kyllä. Joo. Samaa oon havainnut, että se otettiin kyllä ihan kiinnostavana uutuutena vastaan. Itekin olisin saattanut ehkä vaihtaa, jos ei ollut opinnot niin pitkällä, että en sitten ihan kehannu enää ruveta alusta niita kursseja käymään. Oon kyllä pari käyny, niin on ollut tosi mielenkiintoisia ja tota muutama miun vuosikurssilta on kyllä siihen vaihtanukki. Mie muistan vaan, mie kävin ite täst keskustelun Harri B romanin kanssa, niin se sano, että tää on kyll niinku, ett Ruotsissa samankaltaisesta ohjelmasta vedetään niinku jengi suoraan töihin näihin isoihin firmoihin ja se on siell lähteny..ja tää on niinku varmaan sille Itä-Suomen yliopistolle aika hyvä valttikortti erottuu myös muusta Suomesta. Luulisin, tai tää on nyt ihan tämmönen Claudia Kärnän henkilökohtainen näkemys asiaan, mutta. Kyllä varmasti. Just että johtaminen, markkinointi, laskis, rahoitus, näähän löytyy melkein kaikkialta. Niin ihan hyvä tuua tuommosia vähän, mitkä on tietylle sektorille vaikka suunnattu. Niin ne voi olla ihan hyvä työllistymismahdollisuus kyllä. Kyllä. Ja nyt, kun sisäänottomäärät kasvaa koko ajan kauppikseen, niin se on hyvä, että myös myös tulee erilaisia tutkintorakenteita. Niin sitten kuitenkin se työelämäkin tulee olemaan entistä enemmän hajalla, ettei kaikki kaikki ookkaan siellä pankissa tai mainostoimistossa tai tilintarkastusfirmassa töissä niin. Te kun toimitte ainejärjestöissä, niin. Teillä on kuitenkin paljon erilaisia pääaineita, niin. Millaisia ammatillisia ärsykkeitä te tarjootte sitten eri pääaineopiskelijoille? Onks teill jotain kohdennettuu, kohdennettuu sisältöö, sisältöjä tai jotain tapahtumii sitten tietyille tietylle pääaineopiskelijoille? Vai miten te niinku toimitte, toimitte ainejärjestönä? No, ainakin verraten niinku joihinkin suurempiin kauppatieteen ainejärjestöihin. Heillä saattaa olla vielä enemmän kohdennettu silleen, että on omat tapahtumat vaikka niinku tietylle pääaineelle. Meillä enemmän, toki kun on niin pieni jäsenistö, niin ei välttämättä oo järkee ihan niin isolla niinku pensselillä niitä jaella, että tota tehdään yhteisiä tapahtumia kaikille. Toki halutaan, että kaikki on, saa tutustua pääainerajojen ulkopuolisiin tai siis niinkukaikkiin pääaineisiin, ihmisiin. Tota, mutta toki niin kun esimerkiksi jotkut yhteistyökumppanit on enemmän sitten, itse asiassa suurin osa enemmän ehkä tonne laskis tilintarkastuspuolelle, joka on vähän harmikin. Että toki heille on sitten tommosta yritystapahtumaa. Mahdollisuuksia ehkä pitäs enemmänkin, jopa tonne joman puolelle, niitä niinku yhteistyötä yrittää saaha, että olisi niinku tasapuolista tarjontaa. Mutta toki yritetään, yritetään, mikä voidaan niin tarjota tällasta, että ois mahdollisuuksia verkostoa, verkostoitua esim. sitten tulevaisuuden työelämää varten. Joo,onks ne näit case-iltoja? Joo, esimerkiksi voi olla monentyyppistäkin. Se vähän riippuu monesti esim. meijän yrityssuhdevastaavista, että minkä tyylisiä he haluaa itse järjestää. Ett ne voi vaihdella tosi paljon, ett minkä tyylistä se sitten on. Ja toki Suomen ekonomit sitten, joka on , paljon tapahtumia sitten järjestetään kuitenkin vuoden aikana, niin heilläkin voi olla jotain, jotka on ehkä enemmän suunnattu vaikka Jomalle, enemmän suunnattu Laskiksille. Niin sitä kauttakin tulee sitten sen tyylistä tapahtumaa. Joo, toi on ihan totta, että tällä alueella ehkä toi niinku yrityskenttä on vähän ehkä sellainen, että eniten on tonne tilintarkastusalalle ja tuota, sitä kautta ehkä laskentatoimen opiskelijoille ja myöskin rahoituksen opiskelijoille on, kun meillä on toi Preemio Investment club, niin sitä kautta järkätään aika paljon paljoa tuota, esimerkiks vaikka Nordean, Nordean kanssa jonkinlaista yhteistyötä. Ja ihan tämmöisiä vapaamuotoisempiakin illanviettoja ollu joidenkin firmojen kanssa, ett siellä pääsee vähän tutustumaan porukkaan, jos on jotain trainee-hakua päällä, niin, niin siinä samalla sitten niistä ollu infoja ja. Toki, sit niinku ihan jos puhutaan markkinoinnista, niin paljoltihan tää ainejärjestötoiminta pyörii markkinoinnin kautta, että pitää, pitää kyllä tapahtumia ja toimintaa niinku pystyä, pystyä laadullisesti ja laadukkaasti markkinoimaan. Niin siellä siellä on kyllä monenlaista, monenlaista osaamista tai kysyntää monenlaiselle osaamiselle niinku markkinoinnin suhteen, että siellä toki pääsee oppeja hyväksikäyttämään. Nyt tuli myös mieleen, ett mie kun olin sillo viel enemmän koulussa, niin meillä oli myös joku semmonen HR:ään liittyvä, joku koulutus. Oli niinku joku niinku siis tunnettu, mie en nyt yhtään muista, mikä se oli? Mut sinnekin oli jonkun verran paikkoja. Se oli Optimin järjestämä, eiks ollu Minttu? Muistatko yhtään, mist mie puhun?. Tarkotat sie sitä A on assessment? Oisko ollu? Se on tämmönen niinku, An assessmentin pitämä koulutus. Mutta sitä tarjottiin niinkuin meijän kauppiksille, mutta myös muille kyllä aloille, esim. aikuiskasvatustieteilijöitä tais siellä olla. Mut mie oon tosissaan käynyt sen. Se oli kyllä joo, se oli tämmöstä niinku harjoiteltiin tekemään tämmöisiä persoonallisuustestejä niinkun mahdollisille työhakijoille. Tämmöstä rekrytointi, niin kun kykytestejä. Siis oli tosi mielenkiintoinen. Kyllä, se oli kivaa, että se oli tolleen HR-puolelle suunnattu. Kiehtovaa, kiehtova kuulla, että on kaikenlaista, kaikenlaista virikettä sitten pääaineopiskelijoille. Pääaineopiskelijoille sitä pääainetta sitten katsomatta. Mutta sit, jos mietitään tuota, et kun uudet opiskelijat saapuu sitte Joensuuhun tai Kuopioon, niin millä tavalla sitten te siinä ihan niinku aloituksen aloituksessa ja niissä ensi askelissa ni ootte osana sitten sitä yliopiston yliopistotaivalta. Näin niinku ainejärjestön näkökulmasta. No, kyllähän se on heti alkuun siinä, kun tuota koulu, koulu alkaa ja fuksiviikot alkaa ni siinähän se oikeastaan kaikista isointen isointen melkeen ollaan, ollaan läsnä. Koitetaan integroida heidät heti heti tähän opiskelijayhteisöön ja sitä kautt siinä on paljon paljoa tapahtumia ja paljon paljo pääsee ihmisiä näkemään ensimmäisen viikkojen aikana, ja siinä on tietysti tarkoituksenaki, se ettei kukaan kukaan jäis yksin, jot oisi paljo mahollisuutta löytys, löytys jokaiselle joku, joku ryhmä ja tuota tapahtumaa, mistä, mistä tykkää ja ei ei siitä tulis ankeeta, yksinäistä tästä, meijän opiskeluajasta. Kyllä tuo ehkä niinku jollain tavalla ehkä meijän tärkeinki tehtävä siinä, minkä takia aineärjestöt on olemassa. Otetaan heti koppia niistä fukseista ensimmäisenä. Yritetään löytää niitä kavereita siitä ja tapahtumia kaikille. Vähän yritetään. Tai ehkä se päätehtävä, että yritetään vähän tehä siitä opiskelija-ajasta muutakin kuin opiskelua. Jees. Kyllä. Jatanko Kalle, vai oliks sulla vielä jotain? Jatka. No mies sitten, niinku miten te näätte, et millainen just ainejärjestön rooli on siinä, kun luodan näitä tulevaisuuden tekijöitä, et minkälainen niinku teillä on esimerkiksi suhde laitokseen ja miten paljon te teette laitoksen kaa yhteistyötä sen suhteen, millaista porukkaa Itä-Suomen yliopistosta vaikka valmistuu ja millaista se aika siellä on ollut. En tiiä, olika tää tosi vaikeasti muotoiltu kysymys, mutta jos saatte yhtään koppia. Joo, kyllähän kyllähän laitoksen kanssa tai laitos on sillä tavalla tosi tärkeä. Tärkeä sidosryhmä että sen sen kautta. kaikki tämmöinen niinku tähän meidän tutkintoon ja koulutukseen liittyvä asia oikeastaan menee ja kuitenkin ollaan jäsenistömme ennenkaikkea edunvalvoja ja pidetään huolta siitä, että että tää koulutus pysyy laadukkaana. Sen takia siellä laitoskokouksissa käydään.

Toki se on meidän kopo: 55:00

n vastuu eli koulutuspoliittisen vastaavan vastuulla ainakin meillä. Hän varmasti parempi vastaamaan näihin kysymyksiin, mutta voi minut sitten ristiinnaulita, Jos jotain väärää tässä sanon, mutta joo jaa tuutorointi myös esimerkiksi siinä ainakin välikätenä laitos tavalla tai toisella on ja, ja tuota ylipäänsä pyritään pitämään yllä semmoista keskusteluyhteyttä, että aina uusi hallitus aina tapaa laitoksen väkeä ja sit siellä keskustellaan, tutustutaan ja keskustellaan tulevista,tulevista kuvioista ja pidetään, pidetään sitä keskustelua yllä, koska ollaan puolin ja toisin tosi, tosi niinku tärkeitä. Laitos toki niinku suurimmassa roolissa siinä koulutuksen sisällössä, mutta pystytään ainejärjestönä edunvalvonnan kautta jonkin verran vaikuttamaan asioihin ja kysytään laitoksen puolelta joskus mielipidettä. Esimerkiksi tähän tutkintorakenneasiaan. Eli sillä tavalla pystytään kyllä vaikuttaa niihinkin asioihi. Mutta ehkä tohon mitä aluksi kysyit tosta, että mikä merkitys meillä on, niin ehkä suuri merkitys sit näkyy semmoisessa, just ehkä siinä verkostoitumisessa, mikä on se trendi, trendijuttu nytten siinä. Ja just niinku, kun tulee se niinku koulutus ja tieto sieltä laitoksen puolelta enemmänkin , niin meiltä tulee sitten ehkä ne verkostot ja semmonen niinku muu. Totta kai ainejärjestötoiminnasta saa niinku kaikkia muita eväitä sitten työelämää, just näitä tiimityöskentelytaitoja, muuta tapahtumajärjestämistä, monenlaista niinkun just markkinointiosaamista, johtamisosaamista, monenlaista niinku. Ett annetaan niinku niin paljon kuin pystytään niin eväitä sinne tulevaisuuteen. Ehkä vähän konkreettisempaa kuin sit mitä pelkästään luennoilla?. Niin kyllä. Ole hyvä, Kalle. Mites sitten se yhteistoiminta, mitä järjestätte laitoksen kanssa. Niin millaista se on ja miten se näkyy sit sinne jäsenistölle? No joo, mä en tiedä mihinkä kysymykseen mä äsken vastasin. Ehkä vähän liippasin tätäkin aihetta, mutta. Voi olla, että mie vähän liippasin myös totakin . Mutta tuota, esimerkiksi laitoskahveja järjestetään. Ett siellä pääsee laitoksella täällä kyseisissä tiloissa, tuota käymään jäsenistö ja ihan moikkaamaan sitten jäsenistö tuota laitoksen henkilökuntaa. Ett se on ehkä semmoinen, missä pääsee niinku matalimmalla kynnyksellä juttelee heidän kanssaan. Ja toki sit meijän kautta kulkee kaikki, kaikki tieto. Monesti , ett jos tulee jostain kursista tai jostain arvioinnista tai jostain jotain hämminkiä, niin sit voi, voi olla meihin yhteyksissä ja me sitten ollaan laitokseen taas yhteyksissä siitä. Njoo, just yritetään laitoksen kanssa kommunikoida aina mistä millonki ja muutamia tapahtumia vuodessa mihin kutsutaan tietty laitoksen porukkaa, että vois tulla nyt vähän juttelemaan opiskelijoiden kanssa. Esim tonne syyscoctailiin, mikä on vähän just semmonen verkostoitumistapahtuma. Niin, sinne kutsutaan ja vuosijuhlille, totta kai. Sit fuksiviikolla pyritään pitämään aina joku tapahtuma, missä fuksit sit vähän pääsis niihin opettajiinsa tutustumaan. Muuten sitten saattaa jäädä monessa kohtaa vähän näkymättömäks se yhteistyö, kun meillä suurimmaksi osaksi se sitten tapahtuu ehkä ton koulutuspoliittisen vastaavan kautta ja suoraan hallitukselle, mutta ainahan toki voisi sitä lisätäkin sitä yhteistyötä, ja kehittää. Joo, ja se on kyllä kans tärkeetä, että laitoksista tulee aina edustajia just vuosijuhlille, ja meidän tapahtumiin. Ett se on ihan mukava. Meilläkin on nyt saatu houkuteltua parina viime kertana myös tuonne akateemiselle silliaamiaiselle sitten pari, pari meijän opettajaa. No niin, mut mennään sitten Kalle ja ystävät kolmososioon ja vähän sen kevyempään lopetukseen. Mutta, ehkä vielä se, että miten te niinku määritte lisitte sen ainejärjestön tehtävän? Minttu ehkä vähän jo meni tos äskeises osiossa jo sivus sitä, et minkä kokee sillen tärkeeks tehtäväks. Mut ehkä tiivistäen vielä? No, sehän taitaa olla, olla tuota meidän jossain nettisivuilla kyllä, kyllä määritelty tälleen hyvin muodollisesti ja virallisen kuuloisesti , että se on niinku meidän jäsenistön edunvalvonta ja yhteistyöjärjestö tarkoitus olla. Mutta ehkä miten, miten sen niinku kansankielisesti sanois? Niin. Niin, kyll se on se, se tuota, mihinkä opiskelijat täällä kauppatieteiden opiskelijat eniten niinku identifioituu siihen meidän ainejärjestöön ja siitä löytyy se, se niinku yhteisö, mikä on sit tulevaisuuden kannaltakin se tavallaan ihan ammattiyhteisö ja josta, josta on sit hyvä niinku ponnistaa sinne , sinne työelämään ja elämään ylipäänsäkin, että ihan, ihan loppuelämän ystäviä ja yhteisöjä sieltä kyllä rakennetaan, että. Se ei välttämättä niinkään, niinkään tärkeäksi ei Suomessa ehkä koeta sitä yliopistoon niinku identifioitumista, että minä olen UEFläinen, vaikka hienoa, hienoa tietysti sekin. Mutta sekin on niin laaja, laaja yhteisö jo , että siihen on hankala, hankala sillä tavalla kokea välttämättä semmosta, semmoista kovin läheistä suhdetta. Niin se on sitten sen ainejärjestön tehtävä,tehtävä luoda se yhteisö siinä. Kyllä. Just. Enpä oikeastaan voi paremmin sanoa . Se on se niinku yhteisö, mihin saa sitten sitoutua opiskeluajaksi ja jotkut varmaan sitoutuu vielä pitemmäksi ajaksi. Toivottavasti. Mun joo, ja samoin on meidän on yhdistyssäännöissäeli se etu- ja yhteistyöjärjestö. Niin, Hermanni sano niin hyvin, että eipä tässä paremmin sitä voi tiivistää. No, mitä Preemio, Optimi tarjoo opiskelijoille? Miks sanotaan, ett ainejärjestö on iso osa opiskelua? Haluatko siitä jatkaa, Minttu? Njoo, ehkä se liittyy siihen, kun ollaan niin vahvasti tavallaan siinä opiskelija-arjessa mukana. Niin on monella tavalla näytään, niinku joka viikko on joku tapahtuma tai montakin tapahtumaa viikossa. Ehkä näytään silleen niinku siinä, niin monella tavalla, siinä niinku, se viestintäkin, eli joka päivä tulee jotain Facebookkiin, Instagram, Tiktok. Niinku ollaan mukana siinä opiskelijoitten arjessa ja varmaan niinkuin keskusteluissakin aika paljon, mitä opiskelijat sit käy keskenään. Että ootko tulossa sinne ja tuutko tänne ja minkälaisen vujumekon oot ostanut ja siis kaikessa tällaisessa arjessa mukana. Joo, kyllä se on juuri näin, ihan sinne päivittäisessä elämässä, että. Kun tulee paljon opiskelijoita niinku uudelle paikkakunnallekin ja eivät välttämättä tunne yhtään ketään tai mitään, niin ihan ihan niinku läpileikkauksella kaikessa arjen, arjen asioissa oikeastaan ollaan niinku tavalla tai toisella mukana. Jos näin, näin haluaa, haluaa vaan olla, kun varmasti löytyy apua niihin opiskelukysymyksiin. Et kyllähän, kyllähän se niinku ainejärjestössä toimiva puskaradio on monesti kaikkein paras tietolähde, tietolähde kaikista niinku yliopiston asioista. Ja ihan vaikka kaupungin asioista, mikä on paras klubi, niin kyllä sekin tiedetään täällä varmasti parhaiten. Ihan varmasti, ei epäilystäkään. Juurikin näin. Mites sitten, jos on halukas niinku tulee teijän jäseneksi, joko Preemioon tai Optimiin, niin miten, miten niinku jäsenet tulee teille? Njoo, eli no toki painotetaan sitä jäsenyyshankintaa sinne fuksiviikoille ja tosiaan hyvin yksinkertaista liittyä. Eli nettisivuilla on linkki "Liity jäseneksi" ja siinä maksetaan pieni jäsenmaksu, joka sit oikeuttaa samalla Suomen Ekonomien jäsen, opiskelijajäsenyyteen.

Eli tuut sitten samalla jäseneksi Optimi ry: 1:03:25

hyn sekä Suomen ekonomiiin, samalla kertaa pienellä maksulla. Todella yksinkertaista ja sit saa kaikki edut, mitä kaikkea siihen kuuluukaan. Se on juuri näin. Jäsenmaksullahan siihen, siihen pääsee. Tietysti pitää opiskella täällä, täällä kauppatieteitä, että pystyy, pystyy liittymään. Vaikka kaikki kylterimieliset voitas ottaa ihan mielellämme, mutta pitää myös olla se paikka yliopistossa siihen, ett pääsee jäseneksi. Kyllä. Eli jos siellä linjojenkin toisessa päässä on jotain, jotain Optimin tai Preemion jäseniksi haluavia, niin ei muuta kuin hakemaan sinne Itä-Suomen yliopistoon jompaan kumpaan kaupunkiin. Niin sieltähän sitten pääsette, pääsette jäsenistöön. Mutta , mites sitten , kun toimitte tässä näin ainejärjestökentän asiantuntijoina, niin mites teijän näkökulmasta, niin mitkä on vuoden kohokohdat ainejärjestötoiminnassa? No, mä voisin ehkä jaotella ne sellaisiin isompiin kokonaisuuksiin. Toki vuosijuhlat nyt on itsestäänselvyys vähän, että kun ne on tämmöinen ikään kuin ainejärjestön synttärijuhla ja kaikkein niinku hienoin, hienoin tapahtuma ehkä vuodessa, niin se on, se on varmasti yksi kohokohta. Se koko vuosijuhlaviikko, siihen monesti kuuluu kuuluu monia, monia tapahtumia. Ja tuota sitten ehkä vappuviikko on tietysti opiskelijapiireissä vappuviikko, vappukuukausi, miten sen haluaa ajatella, mutta vappu kuitenkin ja siihen ympärille kuuluvat kuuluvat, tapahtumat. Ja tuota,no sit tää, mistä on jo puhuttu täs pariin kertaan, niin fuksiviikot, fuksiviikot tottakai. On myöskin iso, iso kohokohta, kun sillon on paljon paljon tapahtumaa ja toimintaa. Kyllä, komppaan kaikkea. Vuosijuhlat semmonen, mitä kaikki odottaa. Vappuviikot ehkä vähän semmonen kevään tai lukuvuoden lopetus. Niin sitä juhlitaan sitten, ja jotenkin niin semmonen opiskelijapainotteinen se vappu on. Ja kaikki sitäkin oottaa. Ja fuksiviikolla ehkä just se, että kun tulee ne uudet fuksit, niin se on aina niinku jännää, kun tulee sitten yhteisöön niinku uudet tyypit ja tutustua niihin sitten lisää. No, mites ku tota tässä on nyt puhuttu paljon myös vujuista ja jossain vaiheessa Hermanni tais viitata akateemiseen, eiku ei akateemiseen pöytäjuhlaan , mie olin jo menossa sillikseen. Mutt viitattiin myös akateemisen pöytäjuhlaan aikaisemmin niin. Mikä tää on? Mikä on akateeminen pöytäjuhla? Ja nyt asiantuntija ite on siinä niin? Akateeminen pöytäjuhla eli siis sitseiksi kutsutaan tuttavallisemmin. Niin sehän on tämmöinen illanvietto tapa, jossa istutaan pitkien pöytien ääreen laulamaan sitsilauluja ja muuta sitsikulttuuria toteuttamaan, mikä mikä nyt jääköön vielä mystisen verhon taakse. Se tuota varmasti selviää sitten jokaiselle, kun sinne aikanaan päätyy. Mutta suosittelen varmasti sinne kyllä jokaista osallistumaan, siellä, siellä voidaan kumota lyhyttä tai pitkää lasia tai olla kumoamatta tai laulaa tai olla laulamatta. Mutta kaikki on tervetulleita. Kyllä. Mie hyppäsin äsken jo eteenpäin. Mut Minttu voikin kertoo sitten, mikä on siis silliaamiainen ja syödään siell silliä, vai mikä toi nimi on? Silliaamiainen. En tiedä, mistä se nimi on tullut. Oisko, veikkaisin vähän Länsi-Suomesta päin. Tuolta suomenruotsalaisesta kulttuurista ehkä vaikutteita. Tosiaan siellä saatetaan syödäkin silliä. Tai sitten ei. Vähän riippuu varmasti, kuka on järjestämässä tapahtumaa. Sillistä on kyllä niinku vaikea kuvailla. Jos joku ei oo siellä ollu, ku se voi olla oikeastaan mitä vaan. Siellä syödään, pääasiassa varmaan juodaan ja tota voi olla juomattakin, tottakai. On erilaista aktiviteettia, mitä näitä nyt on nähty, pomppulinnaa ja muuta pearpong-peliä, voi olla reivikontti a, paljua ja saunaa. Se on vähän niinku kaikki viettää sillistä vähän omalla tavallaa. Mutta ehkä se on se pääasia siinä, että ollaan siinä vuosijuhlahumussa ja se on sit vähän, se ku ollaan ensin vähän pönötetty siellä illalla, niin pääsee sitten rentoutumaan sinne ja vetää haalarit ja ainejärjestöcollarin päälle. Ja enemmän semmonen rennompi meno sitten siellä. J00, ja sillis on vielä silleen, ehkä niinku kaikista tapahtumista kaikkeen sellainen, jotenkin psykedeelisin konsepti. Kun sä tuut tänne, niin sä et oikein tiedä, että mikä tää siilis oikein , et lähetään aamulla yleensä yhdentoista kahdentoista maissa vuosijuhlien jälkeen jonnekin. Ei tiedetä minnekkä. Bussilla hyvin monesti lähdetään. Ei oikein tiedä, mitä siellä tapaahtuu. Joskus vaasalaiset tais mennään rekalla. Okei, toi vois olla kyllä ihan kehityskelpoinen idea. Pitää pistää korvan taakse. Mutt kuitenkin niin se on vähän, et se pitää kokee. Ett ei sitä voi oikein selittää. Siitähän sitten laitettiin niitä ajatusaihioita taas liikenteeseen. Ja ties sitten joku päivä rekan lavalla Kuopiossa tai Joensuussakin ollaan. Mutta mietitään nyt vielä sitten ainejärjestö kokonaisuutta ja reflektoidaan vähän, vähän tänhetkisiä trendejä ja muita muita asioita. Niin millasii haasteita tällä hetkellä kohtaatte kohtaa tte ainejärjestötoiminnassa? Silliksestä haasteisiin. Joo , vähän niputetaan isompaa kokonaisuutta nyt tähän kylkeen, niin. No, ehkä yksi sellainen mikä, mikä tulee mieleen, mikä on haastetta tässä toiminnassa. Niinku oli puhetta. Ett on kuitenkin jo aika ison kokoluokan toimintaa ja isoja tapahtumia pyöritetään ja niinku liikevaihtokin on, on huomattavaa. Ja sit kuitenkin tää hallituksen toimikausi esimerkiksi on vaan tää yks yks vuosi, niin se on aika lyhyt aika, aika niinku pyörittää tämmöistä toimintaa. Siinä helposti saattaa se alkupuoli mennä uusilla toimijoilla siihen, että vähän opiskelee sitä omaa hommaa. Ja sitten kun se alkaa syksystä sujumaan, sitten pitääkin kohta lopettaa ja kouluttaa se seuraavalle. Se jatkuvuus on, jatkuvuus on ehkä se haaste tässä järjestötoiminnassa niinku yleisestikin. Mutta, mutta siihen on kyllä kaikkia keinoja, keinoja miten saahaan sitten perehdytettyä uusia toimijoita aina paremmia ja perinneneuvostoja ja muita, jotka pitää pitää huolta siitä jatkuvuudesta. Njoo, tohon voin kyllä samaistua. Menee just noin, etta tuntuu, että nyt rupee olemaan hallussa, niin sit rupee vähän niinku vuosi jo loppumaan. Joo, siis mulla ei oikeastaan ollut mitään muuta haastetta tähän lisätä enää, mutta. No, ole hyvä vaan Kalle Joo. Joo. Otetaan sitt loppuun vielä tällainen, tällainen uniikki uniikki mahdollisuus ja aloitetaan Minttu susta. Niin, jos muutamalla, muutamalla lauseella niin kaikille kuuntelijoille kerrot, niin miksi juuri Optimi. Miks Optimi on paras ainejärjestö, mitä on? Joo. No totta kai. Noh, voi olla vähän klisee, mutta ehkä se on kuitenkin se yhteisö, mikä on se paras Optimissa ja kaikki niinku kokee sen. Eli meillä on suht pieni porukka, niin se voi olla ehkä meijän vahvuuskin tietyllä tavalla. Monella voi olla, jos on isompi porukka, ne ei sitten ihan, ehkä naamat saattaa olla tuttuja, mutta nimet ei . Niin kyll me niinku Optimissa, silleen melkein kaikki on vaan nimeltä, saatetaan saatetaan tuntea. Niin se on kyllä niinku iso vahvuus, että oikeesti niin kuin ne yksilöt siellä pääsee esiin, että. Ja sit semmonen , että niinku tapahtumaan voi vaikka mennä, kun on vähän semmone fiilis, ett mie ehkä halusin mennä tonne, mutta ehkä se lähin kaveri oli silleen, että no, miulla on nyt tentti tulossa, niin en kerkii tulla , niin saattaa olla , ett uskaltaa mennäkin silleen, että ei ookkaan sitä lähintä kaveria mukana. Siellä on aina joku vastassa, kenet tuntee. Joo, kuulostaa hyvältä, kuulostaa hyvältä. Kyllä. Entä Hermanni sitten ? Annetaan, annetaan mahdollisuus sullekin vielä. Niin miksi, miksi juuri Preemio on paras, ainejärjestö, mitä on? No, joo. Tässä oli puhuttu tuosta yhteisöllisyydestä ja t osta jo aika paljon. Ehkä se sen, mitä mä halusin nostaa tässä niinku , mikä ehkä jollakin tavalla erottaakin meitä, meitä muista. Niin mä koen, että meillä on täällä Kuopiossa Preemiossa sellainen jonkinlainen kyky tavallaan suhtautua itseemme ja toisiimme semmosella asiaankuuluvalla vakavuudella, tai tai niinku sen vakavuuden puutteellakin, ehkä hyvin usein. Ett en tiedä, liittyykö se tähän savolaisuuteen sitten johonkin tai jotain. Mutta, ettei aina niinku tarvii sen pipon kiristää niin kauheesti, vaikka vaikka kyltereitä ollaan ja urapaineita on ja pitäisi olla kohta investointipankissa töissä, niin niin kuitenkin voidaan, voidaan tuota ihan rennosti, rennosti ottaa ja tapahtumissa käydä, vaikka se tentti ois, ois tulossakin ens viikolla. Mahtavat vastaukset sieltä kummaltakin. Huomasi, että selkeästi kauppatieteilijöitä, kauppatieteilijöitä ootte, kun kummallakin selvästi vahvasti myyntihousut jalassa, jalassa näissä vastauksissa. Mutta oisko teillä Hermanni tai Minttu nostaa vielä jotain tästä asian, asian tiimoilta? No, mukava oli päästä tänne, tänne tuota teidän kanssa podcastia pitämään. Ja tuota tässähän nyt voisi törkeästi markkinoida jotain omia tapahtumiaan, mutta Lentävään lähtöön kannattaa tulla. Lipunmyynti jo ensi viikolla, 18.4. tapahtuma. Lentävä lähtö vappuun. Ei muuta kuin kaikki sinne mukaan! En tiedä, menikö tää nyt tuota podcastin sääntöjen mukaan, mutta tulkaa ainakin te, jos tää ei mee julkiseks. Joo, ei miullakaan oo ihmeitä lisättävää. Kiitos, että kutsuitte ja ilo aina tuoda Optimin sanomaa eteenpäin. Ja mahtavaa oli, että pääsitte osallistumaan ja siis mehän Idän kauppatietäjissä niin ennen kaikkea kannustetaan kaikkia myymään ja markkinoimaan. Niin täähän meni juurikin kaikkien lainoppien mukaan, mukaan. Ja näin sieltä sitten lähti kaikille kuuntelijoillekin, kuuntelijoillekin suositukset Lentävään lähtöön. Mutta Minttu ja Hermanni, meillä ois vielä loppuun tämmönen kohta ku kirjasuositukset. Oisko, oisko teillä jotain kirjasuositusta esittää meidän kuuntelijoille? Kirja, joka on sytyttäny, herättäny, nostanu ajatuksia tai jotenkin muuten vaan halusitte nostaa sen tässä vaiheessa esiin ja suositella sitä meidän kuuntelijoille, niin . Jos Minttu, vaikka aloitat. Njoo, on pakko sanoa, etta mie en tiiä onks tässä tapana suositella jotain business kirjallisuutta tai jotain sijoitusvinkkioppaita? Mutta tota pakko sanoa, että mie en rehellisesti oikein enää vapaa- ajalla sitten jaksa semmoseen keskittyä välttämättä, kun arki pyörii niin vahvasti tämmösten kauppatieteen aiheitten ympärillä. Niin mie sit vähän tälleen sairaalla tavalla rentoudun tämmösten murhapodcastien kanssa. Niin just ajattelin nyt suositella, minkä kirjan eilen sain loppuun, tuossa äänikirjana kuuntelen siis. Tämmönen Jäljillä kaksi, että jos Jäljillä podi on tuttu niin, tota, siitä sitten kirjamuoto, ykkönen ja kakkonen, niin niitä voisin suositella niille, jotka tämmösistä vähän rajummista podcasteista tykkää. Eli erinomainen suositus tälleen niinku vapaa-ajalle. Kyllä, kyllä. Näit on tarvittu myös tähän niin kuin kauppatieteen podiin. Juurikin näin. Mites Hermanni? Joo, no mä ehkä pyöriskelin tässä tuota politiikan aiheissa, nyt kun vaalitkin on tulossa ja haluun nyt muistuttaa, että Preemio on täysin poliittisesti sitoutumaton ainejärjestö. Sinänsä mitään, mitään poliittisia vinkkejä tässä en halua antaa muuta kuin se, että äänestäkää, äänestäkää. Ja tuota omana henkilökohtaisena suosituksena voisin sen takia mainita kirjan nimeltä Vapauden voitto. Se on Elina Lepomäen kirjoittama, ja siinä on hyviä ajatuksia suomalaisesta yhteiskunnasta ja tuota, siitä voi sit jokainen tehdä omat ratkaisunsa tietysti kirjan perusteella. Ja sieltä, sieltä tarjottiin taas kuuntelijoille kaks mahtavaa, mahtavaa kirjaa vähän eri eri näkökulmista ja eri tilanteisiin, mutta mutta taas kaksi erinomaista opusta, opusta sinne yöpöydälle, yöpöydälle luettavaksi. Ja meillähän oli myös tässä jaksossa jaksokysymykset. Niitä on ollu onneksi. Ja lähteenä, lähteenä oli tosissaan Itä-suomen yliopiston julkaisu, jonka kirjoittajana oli Tapio Määttä ja artikkeli meni, artikkelin otsikko oli tällainen"Itä-Suomen yliopistoon 23 425 hakijaa, kauppatieteiden suosio kasvussa." Eli Claudia, tällä kertaa olit vähän, vähän hakuteillä. Koska ensimmäisen kysymyksen vastaus ja kysymyshän oli, kuinka monta hakijaa haki Itä-Suomen yliopistoon 2022 kevään toisessa yhteishaussa, ja monta näistä hakijoista oli kauppatieteisiin? Niin oikea vastaushan on 23 425 ja kauppatieteisiin näistä oli 3 456 hakijaa. Eli Hermanni olit tässä, olit tässä aika hyvin kuuntelijoiden tai niinku statistiikan tasolla ja Minttu olit myös todella lähellä tossa tossa kokonaishakijamäärässä. Erinomaista! Claudia, voit ottaa, ottaa näistä kahdesta asiantuntijasta mallia. Voin vaikk oikeesti hautautua maan alle. Nää mun arvaukset on ollu ihan hirveitä. Kyllä,kyllä. Voit seuraavassa jaksossa sitten ottaa taas oppia ja koppia siitä. Ja toinen kysymys oli, kuinka monta hakijaa haki kauppatieteisiin enemmän 2022 kuin 2021? Ja kumpaan kaupunkiin haettiin enemmän, Joensuuhun vai Kuopioon? Niin aloitetaan siitä, että Kuopioon haettiin enemmän. Kaikilla oikein, mullakin. Kyllä, ja kaikki meni tässä aivan oikein ja Kuopioon haki 1841 hakijaa ja Joensuuhun 1615 hakijaa. Ja yhteensähän hakijoita oli enemmän 208 hakijaa. Mutta kyllä, tässä oli tämä, tämä sisältöpläjäys tältä osin. Ja nyt haluaisin kiittää todella paljon kuuntelijoita, katselijoita, Minttua ja Hermannia siitä, että olitte asiantuntijana tässä jaksossa. Ja Claudia, onko sulla jotain sanottavaa tähän, tähän loppuun vielä? Ei muuten kuin että miust tuntuu, että kyllä tästä jaksosta saa niinku sellasii eväitä, ett mitkä voi olla näitten nuorten menestyjien ensiaskeleet ja mitä Itä-Suomen yliopisto voi tarjota niinku siihen. Niin siihen niinku taas erinomaista niinku settiä, kiitos Mintun ja Hermannin. Ja tota, ootte kyllä asiantuntijoita, tota ihan noitten kysymysten tai tota, mikä tän kysymyksen nimi oli, jaksokysymyksen, kysymysten perusteella, koska mie olin ainakin aivan kujalla ja muittenkin. Niin kiitos todella paljon! Oli tota kiva jutella teidän kanssa. Kiitos samoin. Ja hyvää vuosijuhlaviikkoo teille kans Optimille! Kiitos, kiitos paljon, että sai olla mukana. Oli kiva keskustella. Ja kiitos Kalle. Kyllä. Kiitos, Kalle myös . Oli mahtava jakaa ajatuksia, ajatuksia kanssanne ja hienoa, että se onnistui näin Atlantinkin yli,pienistä teknisistä häiriöistä huolimatta. Mutta näihin kuviin, näihin tunnelmiin Idän kauppatietäjät podcast kiittää tän jakson parista. Ja me palaamme asiaan seuraavassa jaksossa. Kiitos ja näkemiin!