"Kiirehdi hitaasti!" Osuuskunta tulevaisuuden tekijöiden tukena Feat Mikko Junttila | S.3. E.4.

Mikä on inhimillisyyden ilmaveivi? Entäpä millä tavalla suuret organisaatiot kehittävät ja edistävät tulevaisuuden tekijöiden valmiuksia? Kuinka organisaatiot voivat inhimillisyydellä saavuttaa merkittäviä tuloksia? Näihin kysymyksiin vastaukset Idän Kauppatietäjät -podcastin 3. tuotantokauden 4. jaksosta.Jakso kaartaa syvälle organisaatioiden ytimeen suomalaisen vähittäistavarakaupan PeeÄssän johtajan ohjaamana. Jakso tarjoaa tulevaisuuden tekijöille näkökulmia ja vinkkejä niin henkilökohtaiseen kehittymiseen, työnhakuun kuin toimimiseen työntekijänä ja johtajana. 

Tuotantokauden viimeisen jakson asiantuntijan penkillä istuu Pohjois-Savon, Heinäveden ja Pyhäjärven osuuskaupan PeeÄssän toimitusjohtaja Mikko Junttila. Hänen laajalla osaamisellaan ja monipuolisella sekä keskittyneellä kokemuksellaan vähittäistavarakaupan kentästä pääsemme perehtymään miten suuret toimijat näkevät työntekijöiden roolin ja merkityksen, sekä millä tavalla he pyrkivät avustamaan heitä matkalla kohti tulevaisuuden asiantuntijuutta. Idän Kauppatietäjät -podcast on tehty kaupallisessa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen kansainvälisen vähittäiskaupan johtamisen -pääaineen kanssa. Rahoittajana Idän Kauppatietäjät -podcastin kolmannessa tuotantokaudessa on Etelä-Savon ELY-keskus. 

Podcastin tuotannosta vastaa K.O.J Consulting Oy.

Idän Kauppatietäjät eri kanavissa:
Instagram: idankauppatietajat
Twitter: #Idankauppatietajat
Youtube: https://youtu.be/I1LUGjrAv2I
Spotify:https://open.spotify.com/show/4oEXw73IhaZNOj7WyJ6dSE?si=e08ab83253d24548
Kysymykset ja palautteen voi lähettää hostin sähköpostiin: kalle.jarvinen97@gmail.com 

UEF Business School eri kanavissa: 
Instagram: @uef_business
Twitter: uef_business
https://www.uef.fi/fi/koulutus/kauppatieteet

Transcript

0:00

Kuuntele ihmisiä ja arvosta osaajia ja sitten henkilökohtaisesti kiirehdi hitaasti. Terveisiä idästä. Arvon podcast kuuntelijat sekä katselijat ja tervetuloa viimeistä kertaa tällä tuotantokaudella Idän Kauppatietäjät-podcastin pariin. Tänään meillä on käsillä tuotantokauden neljäs jakso ja luvassa on jälleen kerran hyvää keskustelua, inspiroivia näkökulmia sekä asiantuntijuutta suoraan suomalaisen vähittäiskaupan ja erityisesti osuuskunnan kentän ytimestä. Koska aiheenamme on tänään suuremmat organisaatiot ja millaisia osaajia tällä hetkellä ja tulevaisuudessa vähittäistavarakaupan työmarkkinoilla kysytään sekä millä tavalla tulevaisuuden tekijät ovat mahdollistamassa erilaisissa organisaatioissa viime jaksossa käsiteltyjen strategisten tavoitteiden saavuttamista ja kansainvälisessä kovassa kilpailussa voittamista. Niin Claudia. Ihan alkuun mukavaa olla täällä studiossa jälleen Kuopion maaperällä ja mahtava nähdä sinua! Miten tää tämän päivän jakso nivoutuu yhteen tämän kauden muiden jaksojen kanssa? No ennen kuin mennään siihen. Niin ennen kaikkea ihanaa, että siut on saatu takas Suomeen ja ennenkaikkea tänne Kuopioon. On täällä vähän yksinäistä ollu, kun sinä oot katsellut vain jostain tietokoneen näytöstä niin kiva, että olet täällä. Mutta tällä kaudella me tarkasteltiin silloin, ekassa jaksossa, sen Valtterin kaa startup -kenttää, yrittäjyyttä ja toimimista siellä. Sit mentiin Mintun ja Hermannin kanssa vähän tänne ainejärjestöjen upeaan luolaan ja katottiin silloin vähä, että miten ainejärjestöt mahdollistaa ja tää meidän Itä-Suomen yliopisto mahdollistaa tulevaisuuden tekijöiden työuria. Ja sitten viimeks oli sitten Julkusen kanssa käsiteltiin tätä strategiatyötä, niin nyt tässä jaksossa paneudutaan sitten tarkemmin siihen että mitä osaamista ja ominaisuuksia tarvitaan ja sitten ehkä siihen nimenomaan vähittäistavarakaupan -kenttää ja näiden isojen toimijoiden näkökulmaan, koska meillähän on Itä-Suomen yliopistossa tää mahtava pääaine kansainvälinen vähittäiskauppa. Mutta joo, todellakin erittäin mielenkiintoinen jakso, niin pysykää kuulolla. Kyllä! Ja kuten tämän kauden teemana on, että nuorissa on tulevaisuus, niin pysytään sillä kulmalla tässäkin jaksossa. Ja mutta ennen ku mennään asiantuntijaesittelyyn, täytyy kaikkea muistuttaa, että muistakaa osallistua keskusteluun meijän kanavissa. Mitä piditte tästä jaksosta? Millaista sisältöä odotatte tulevaisuudessa ja kuinka me voidaan Claudian kanssa parantaa sisällöntuotantoa? Niin me luetaan kaikki palautteet ja nostetaan seuraavalla tuotantokaudella parhaimmat kommentit jaksoissa esiin. Ja meidät löytää tietysti tuttuun tapaan Youtubesta, podcast -alustoilta ja myös Instagramista ja muista sosiaalisesta medioista, niin käännetään katse nyt sitten sanontoihin ja niihin päälaelleen sanonnan toisella tavalla mennään kukkaruukusta itse asiaan! Niin Claudia, kuka meillä on tänään asiantuntijana? Nyt oli niin mielenkiintonen lause, että kukkaruukuista pääasiaan, mutta tänään meillä on aika ja suuri kunnia toivottaa tänne meidän podcast vieraaksi Turusta Madridiin ja sieltä kalakukkojen pääkaupunkiin Kuopioon. Alueen yksi kärkiosa, mitä tulee vähittäiskaupan johtamiseen sekä asiakkaiden tarpeiden tuntemiseen ja ratkaisuihin. Hän johtaa Pohjois-Savon suurinta vähittäiskaupan toimijaa. Pidemmittä puheitta, tervetuloa! PeeeÄssän toimitusjohtaja, entinen Preemion puheenjohtaja, Mikko Junttila. Huikea, huikea avaus.Kiitos! Mitä kuuluu? Oikein hyvää kuuluu. Oli jotenkin legendaarinen fiilis, kun kävelin tänne vanhaan opinahjoon. Oli helppo löytää, Microkatu 1 F, näköjään silloin kun opiskelin niin laitos oli alakerrassa. No nyt on päästy ylöspäin. No mä just kato että 5. kerrokseen. Seuraavaks on että pitää rakentaa jo korkeampi rakennus. Se on just näin ja mun mielestä on niin hauska, että tuli puheeksi että sä oot ollu preemion puheenjohtaja, koska nyt nivoutuu taas vähän tää meidän aikasempi jakso ku preemion puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja oli meidän vieraana täällä. Olraid Eli täällähän vaan siis pelkät optimi ja preemio puheenjohtajat käy. Sieltä vaa puheenjohtajat, ottakaa yhteyttä, niin pistetään jaksoa pystyyn ja katotaan mitä mitä millä kulmalla saadaan tultuu sitte tähän. Mutta ennen ku lähetään jakson kysymysten pariin ni meillä on aina ollu esittää Claudialle ja asiantuntijalle jaksokysymys. Claudia on mennyt, joka kerta aivan päin seiniä ettei mitään paineita. Joo, Claudia on aina lähtenyt johonkin suuntaan aika isosti hakemaan niin. Tänään meillä on Kaupan liiton 19.1.2023 Tehdyn julkasun mukaan.

Siellä on sitä siteerattu SOK: 5:17

n rekrytointipäällikkö Minnastina Miettistä. Siellä on tällainen kysymys, mikä esitettäis teille. Kuinka monta kesätyöntekijää S-ryhmä työllistää 2023? Minä kun näin tämän kysymyksiä etukäteen, niin mie kerrankin järkeilin. Eli tota siis S-ryhmällä kun on näitä PeeÄssä, PKO & EeKoo. Minulle tutuimmat kolme nimeä Mietteet mun näit vois olla ja niinku ei nyt voi mennä paljon metsään. Jos on kymmenen plus jotain, niin jos lähtee kymmenestä. Ja sitten miettii, että esimerkiks HOK-Elanto on tosi iso niin sitten ku jakaa tämmösen keskiarvollisen niin laittaisin tosin 1000 kesätyöntekijää per niinku paikka niin mun heitto on 10 000. Okei 10 000 Selvä. Entä Mikko? Joo, niitä paikkoja on muuten 19. Aha. No voi hitto. Mutta niissä aika iso hajontaa, että pakko sanoa kyllä itselläkin oli, että siitä huolimatta sulla aika rohkee toi tonni per paikka, että jos puolittaa. Niin mä lähden vaikka 12 000. Mielenkiintoista. Mie just ajattelin sillain, että vaikka HOK-Elanto nyt varmaan työllistää enemmän ja joku vähän pienempi vähän vähemmän niin keskiarvolla. Tää oli mun ajatuksenjuoksu, Hyvä Logiikka. Että nyt mulla sentään on perusteltu vastaus tähän ja nyt Mikko ei kuitenkaan ollut hirveän kaukana niin mulla on luottavainen olo. Jakson lopussa nähdään, sitten ollaanko siellä päinkään vai ollaanko itse ratkaisussa? Tietysti kuuntelet ja katselijatkin voitte. Voitte heittää oman arvaukseni sinne kommenttikenttään ni palkitaan vaikka sitte. Lähimpänä ollu. Jollain. Kyllä. Mut hei. Fanfaareilla. Mutta Kalle, Mennäänkö asiaan? Kyllä. Mikko, nyt pääset vihdoin kunnolla ääneen, niin kertoisitko meille mistä rakentuu sinun urasi? Ihan ollaan käyty jokaisessa jaksossa aika silleen niinku alusta lähtien. Jaaha, joo tota. Mä aloitin, 2005 toukokuussa, Siilinjärven S-marketissa kassalla kesätöissä. Ja tota silloin lähdin niin kuin avoimin mielin, että vähittäiskauppa kiinnostaa, palvelualat kiinnostaa. Ja mikäs sen parempi paikka on harjoitella ihmisten kohtaamista ja prosesseja siellä kentän näkökulmasta kuin myymälä? Ja lähdin sinne ja en kyllä sinne mennessä tiennyt, että jään sille tielle. Mutta vahvasti suositellu kaikille, jotka vähän miettii, että onko se kauppa, että onko se, että päästäänkö kauppaan vai joudutaanko kauppaan?

Niin muistan omaan aikaan kaikki, jotka pääsi pankkiin: 7:49

puku päällä ja mirri kaulaan tai jakku päälle ja otto-panoa siinä tiskillä ja on makeeta. Niin sitten kauppaan mentiin ja vedettiin, siihen aikaan oli vielä mäyräkoirat niissä niinku lasipulloissa. Niin tavallaan sitä mäyräkoiraa kato vedettiin kassalla ja kaverit meni Tahkolle juhlimaan jo silloin. Ne tota kävin vähän naljailemassa kassalle , että jaa jaa jaa, että Junttila on täällä niin kuin kassahommissa. Mä sanoin, että ei mitään, ei sitä tiedä, mihin tästä vielä ponkaistaan ja tota. Mutta sekin on muuttunut aika paljo. Että eihän tänä päivänä, vaikka sitä pankkia, niin konttoreita ajetaan alas ja palvelut menee verkkoon, mutta myymälöissä edelleen kuitenkin työskennellään. Pystytään siis vielä tuomaan aitoa lisäarvoa kohtaamisiin. Mutt sieltä oon lähteny. Ja tota... Sitten sen jälkeen niin kyselin gradupaikkaa, että kiinnostaisko? Silloin oli juuri edeltäjäni aloittanut toimitusjohtajana. Hänhän oli siinä hommassa siis 17 vuotta ja tota niin Tapsa, puhutaan Tapsasta. Niin tota silloin kyselin, et oisko jotain graduaihetta ja hänellä oli niinku ABC, oli aivan uus juttu silloin. Te ootte niin nuoria ja niin te mietitte , ett mitä toi hor isee. Mut ABC, se oli ihan uus juttu sillon parikyt vuotta sitten. Tutkittiin et miten se toimii? Että toimiiko se niin, että siellä kulutetaan niitä kaikkia palveluita kerralla vai mennäänkö sinne yhden tarpeen vuoksi ja miten etäisyys vaikuttaa tähän? Niiden kannattavuuksien analysointeja. Tapsa oli ilmeisesti ihan tyytyväinen sitten siihen, ja anto vielä niinku nyt kun vaihdettiin sitten hommia, niin hän vielä lehdistötilaisuudessa muisti sen gradun ja muisti, että se oli vakuuttava:" Mä jo silloin tiesin Mikko, että tää on kova, tää on kova juttu ja susta vielä joskus tulee jotain." Ja tota, niin sitten S-ryhmällä oli siihen aikaan tämmönen kenttäkoulutusohjelma. Nykyään se on S-training. Niin korkeakoulupohjainen kenttäkoulutus. Hain siihen, valtakunnallinen haku ja tota tiukat prässit oli: Puikkarissa esikarsinnat ja SOK:lla Helsingissä Vallilassa sitte kakkoskierros ja psykologiset päivän testit ja tota monta haastattelukierrosta ja sitte valittiin. Meitä alotti sillon, tais olla 18, jotka aloitti siinä ryhmässä ja tota..sehän niinku muutti vähän sitä kulmaa eli siinä oli selkee niinku esihenkilö-koulutusputki tai osasta tuli asiantuntijoita, mutta aika paljon sit kuitenkin esihenkilö- ja niinku päällikkötehtäviin. Ja tota... no, ei mitään, siihen aikaan tehtiin Pyhäjärvelle ABC ja Kuopion Prisman edellinen laajennus tehtiin ja tota, mä oli siinä laajennuksessa. Ai, te olitte jo traineena mukana siinä? Joo, mä olin siinä niinku sitä projektia vetämässä, että siellä hyllylaivoja siirrettiin ja hiottiin lattioita, niin organisoin sitä ja autoin Prisman johtajaa onnistumaan ja päälliköitä ja tota...Sitten silloin jo tiedettiin, että Kuopioon on tulossa uusi Citymarket Päiväranta ja oli jo tiedossa, että Tasavallankadulle saattaa tulla samaan aikaan toinen, josta nyt tänä päivänä Kesko puhuu, että ovat nyt päättäneet sen toteuttaa, mutta siitä jo silloin puhuttiin ja tota... Niin. Nämä hankkeet, se Kuopion Prisman laajennusprojekti ja sitten ABC Pyhäjärven avaus. Olin siellä liikennemyymäläpäällikön apulaisena rekrytoimassa henkilökuntaa ja laitettiin paja pystyyn. Niin, olin sitten lupautunut jo tuonne Keiteleelle; Sale Keiteleen muutos S-marketiksi. Tämmönen oli eka projekti, ja...En kerenny sinne asti, kun sitten silloinen Prisma-johtaja Markku Höylä ilmoitti, että hän jää vuorotteluvapaalle tuosta Prismalta ja kävin sitte sanomassa toimialajohtaja Manulla, että voisin olla käytettävissä, että tunnen talon, olen ollut mukana laajennuksessa ja olin tehnyt omassa kenttäkoulutus päättötyössäni tämmösen "sotasuunnitelman" näiden hyperien kohtaamiseen. Mulla oli aika hyvä ote siihen markkinaan ja ihmisiin . Ja muistan, kun Manu katto, et ei hitto , aika nuori kaveri ja mullakin posket helotti punasena ja jännitti niin pirusti kun kävin, ja.. Mutt se oli kuitenkin aika käänteentekevä. Sitten meni pari viikkoo ja Manu soitti, ett ok, että et lähe Keiteleelle, et susta tulee Kuopion Prisman johtaja ja olin sillo 23. Niin tota, se oli kuitenkin jo silloin niinku iso kauppa, ja tota toimitusjohtaja Tapsa sano, et ei mitään, että antaa, koko firman rahat käytössä, että kaupan volyymi ei saa tippuu yhtään. Tee, mitä teet, mutt volyymi ei tipu, tulkoot cittareita vaikka jonossa. Niin, nyt vaan näytät niille, ja... Laitettiin homma rokkaamaan ja onnistuin ihan ihan hyvin. Ja vaikka tekis toki erilailla asioita tänä päivänä, mutta mutta, onnistu siinä, mitä piti ja tota, sitte sen jälkee ehkä onko pikkuripaus onneakin, oli organisaatiossa muutoksia ja Markku tuli takas sieltä vuorottelemasta ja minusta tuli S-market Sale-ryhmäpäällikkö. Jonka jälkeen sitten meillä vaihtui oma esihenkilö ja hän näki potentiaalin. Minusta tuli seuraavaksi sitten Kuopion Sokoksen johtaja. Ja siihen aikaan oli Sokoksella, siinä on nyt se kongi on suljettu ja, se oli ennen tämmönen niinku avotila, niin olin siihen aikaan siellä, me kun suljettiin se kongi ja tehtiin ne toriparkit. Ja Matkuksen kauppakeskus avattiin silloin ja vähän jännättiin, et miten käy. Sit just kun Matkus avattiin, niin mä muutin Jyväskylään Keskimaan osuuskauppaan. Kyselivät, että olisinko kiinnostunut tulla Seppälän Prismaa rakentamaan. Se on semmonen legendari, Suomen ensimmäinen hypermarket ja.. Ja tota purettiin se vanha, tehtiin uusi, ja, ja tota, se oli kyllä huikee, huikea prokkis! Osuuskauppa Keskimaan suurin, ehdottomasti suurin hanke. Ja siellä sitte olin 8 vuotta ja sen loppuvaiheessa sitte kuului jo rautakauppaa ja sitten vähän asiantuntija tiimejä, josta sitte kutsu kävi, et kiinnostaisiko Turkuun lähteä toimialajohtajaksi? Ja olin sitte Turun Osuuskaupassa,vastasin vähittäiskaupasta, johon kuuluu siis kaikki market-ketjut ja ABC. Ja se oli sit jo hyppy uuteen kokoluokkaan, et oli 1800 työntekijää ja tota.. Niin se on niinku kuljettanu...Ja sitte kyselivät täältä Savon suunnalta, että haluanko olla mukana prosessissa tähän toimitusjohtaja tehtävään. Jos nyt semmonen puhelu tulee, niin kannattaa siihen nyt ainakin lapa nostaa , että on niinku mukana haastamassa. Mutta monia vaiheita, alussa oli kaikennäköistä, mutta nyt on hyviä työkaluja reppu täynnä. Tässä ollaan nyt. No tässä ollaan nyt. Nyt viel semmonen nopee tarkennus ja lisäkysymys, ett mitä sie oot siis opiskellu, niinku pääaineena? Sillon oli markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta ja sitten laskentatoimi ja rahoitus, oli niinku laaja sivuaine. Ja se oli suurinpiirtein se ero niin, ett gradu tehtiin pääaineeseen, mut yhtä paljo oli opintoviikkoja, vielä sillon ne. Mikäs on sit ehkä merkityksellisin semmonen oppi tai oivallus ton sun tän astisen polun aikana? Kyllähän se on ollu ollu se, et alussa oli jotenkin ehkä vähän niinku höntypäällä ja kiire ja niinku omaehtoista. Jälkikäteen kun kattoo, niin vaikka tavoitteita teki tottakai niinku joukkueelle ja työnantajalle, mutta siin oli enemmän semmonen oman itsensä menestyminen, kuitenkin. Ja nyt niinku enemmän ja enemmän joka vuosi mennään siihen suuntaan; ett hei, että joukkueen menestys on se mikä ratkaisee ja tuottaa. Mulle työssä luo merkityksellisyyttä se, että voi luoda tarinoita, joissa yksilöt voi kasvaa, yhdessä. Se on mun niinku semmonen työn suola. Niin, että ihan hyvä on pyrkii eteenpäin, mut ei saa niinku liikaa. Joo, joo. Kultainen keskitie. Kyllä. Mites sitten, jos saisit mahdollisuuden vaikka niinku antaa itelles vinkin tai opetuksen sinne aikaisemmille ajoille, niin mikä ois sit semmonen nosto, nosto vaikka siihen Prisma projektiin tai johonkin muuhun? Kuuntele ihmisiä ja arvosta osaajia. Ja sitten henkilökohtaisesti ;kiirehdi hitaasti. Okei. Kiehtova vinkki toi kiirehdi hitaasti. Ton vois laittaa jakson, niinku toi nimi. Joo, siitähän saatiin hyvä hyvä lähtökulma. Mut sanoitkin jo vähän tossa, ohitit sivu tai sivusit tätä. Niin mikä sit sua motivoi työssä? No onhan se ihan huikeata nähdä et ihmiset ympärillä kasvaa, oppii, menestyy, pääsee uralla eteenpäin, ylittää tavoitteita, ja tota... On ollu huomattavasti fiksumpia ku itse. Ett sehän on niinku taito löytää rekrytoinneissa itseään, niinku tiimiin henkilöitä, jotka on kyvykkäämpiä ja pystyy haastaan. Se on tosi siistiä. Mahtavaa! Mistä sit koostuu Osuuskunnan toimitusjohtajan tavallinen työpäivä? Vai onko tavallista työpäivää? No, pitäis melkein näyttää. Kuule, lähetin vaimolle kuvan, kun kävelin tänne,ett jumankauta mikä tilkkutäkki oli tämäkin päivä. Mulla on täällä kuule tussilla käsinpiirretty; aamulla oli Kuopio Wine festival, 120 ihmistä, aamun avaus. Kävin kertomassa meijän, että niinku tapahtuman tärkeydestä maakunnalle ja PeeÄssälle ja tota, meillä on PeeÄssässä niin, että meillä on meidän parhaan elämän edelläkävijyys, arvot ja työn merkityksellisyys on kaikilla PeeÄssäläisillä omissa käsissä. Ja me toimitaan arvoilla ylpeästi, toimeliaasti, yhdessä ja toimeliaasti..Vai sanoinko minä jo sen? Tai sitten tunteella. Näköjää rupee pehmenemään, mutt tota... Niin siitä alko päivä ja sitte sen jälkeen, niin avattiin uus ravintola tuonne satamaan: Bona BBQ, barbeque . Tosi siisti, sinne satamaan S-market Maljalahden katolle, ja siel oli avajaiset. Henksua onniteltiin hienosta avauksesta,maisteltiin ruoat ja... Sitten oli tota... niin sisäinen yks tämmönen hankekokous ja esihenkilöni kanssa ihan lyhyt stoppi tossa ennen tätä tilaisuutta ja nyt sitte täällä. Mutta ne on... Aina välillä on tämmösii hyvin kalenteroituja, joskus ollaan sitte pidempään yhden aiheen äärellä, joku seminaari tai nähdään kollegoja, mennään johonkin, parannetaan jotain, jotain asiaa. Aika vaihtelevia, tiiviitä, mutta ihan todella kiinnostavia ja mukaansa tempaavia. Aika menee ihan siivillä. Ja siitä ilmeisesti heitettiin kuuntelijoille ja katselijoillekin ravintolasuositus, että. No, hei ilman muuta. Kyllä. Oli hyvä, oli hyvä. Näillä sanoilla. Mites sitte, mikä on sun johtamisfilosofia ja mitkä ominaisuudet sä koet merkittävämmäksi niinku omassa johtajuuudessasi? Kyllä se lähtee sieltä niinku palvelevasta johtajuudesta ja valmentavalla yksilöotteella. Jos mietin niinku omaa johtajan polkuani, että se on varmaan ensin ollu vähän semmonen "hajota ja hallitse" ja"täältä tulee oikeita vastauksia" ja "nyt kuule joukkue riv iin ja nyt mennään". Ja mä oon vähän vajaa 20 vuotta ollu S-ryhmässä töissä, ni in tänä päivänä mä kyllä nostan ehdottomasti nää, että pitää niinku valmentaa yksilöitä yksilötasolla ja auttaa onnistumaan, poistaa esteitä. Mä uskon siihen kyllä ihan niinku, kuin vuoreen ja ehkä niinku siihen inhimillisyys työelämässä. Niin, mä uskon, että inhimillisyys antaa taloudelliselle pääomalle siivet. Se on yhdenlainen niin kuin Red Bull konsanaan. Se inhimillisyys, sitä kannattaa. Sitä kannattaa lukea. Mites sitte, ku mietitään tota teijän niinku yhtiömallia, niin millasta on johtaa osuuskuntaa ja onks siin jotain erityispiirteitä, mitä nostaisit tähän esiin? No, onhan se hyvin erityyppinen, että meidät omistaa alueella asuvat ihmiset, kotitaloudet, perheet. Meillä on 124 000 omistajaa ja meidän sääntömääräinen tehtävä on liiketoimintaa harjoittamalla tuottaa palveluja ja etuja, jotka puolestaan parantaa ja maksimoi meidän jäsenten taloudellista hyötyä. Ja sieltä tulee just nää, ett pitää olla hyvin, hyvin kustannustehokas. Ja tota, mä tein oman podcast-lähetyksen tossa vähä aikaa sitten ja puhuttiin tästä meijän niinku palkitsemismallista ja siinä sanoinkin, että meijän pitää niinku kirittää yksityisiä. Yks tuttu yrittäjä, tota, no yks tuttu yrittäjä, joka on niin ikään opiskelijakollega täältä, ja hyvä hyvässä tota niinku hengessä aina välillä naljailee, laittokin viestiä, että hei Mikko, että onks tos joku niinku vastaanasettelu niinku yrittäjiä kohtaan tos sulla hommassa, että että että niinku kirittää. Mä sanoin, ett joo,joo et vähän varmaan näin. Pitää mun mielestä niinku, osuuskaupan pitää olla niinku ylivoimainen niinku kustannusjohtaja, laatujohtaja, viedä eteenpäin niinku sitä alaa ja sitte palauttaa se hyöty siihen maakuntaan. Sehän on meille, ett meillä ei niinku kukaan yksityinen henkilö raavi sitä tulosta itelleen, vaan taloudellinen hyöty palautetaan maakuntaan. Ja tässä sit kuuntelijoille vinkki viime kaudelta, se Anu Puusan jakso. Kyllä, kyllä. Anu, Anu on ihan mestari tässä. Kannattaa kuunnella. Kyllä. Kyllä. No, lähetään sitten miettii teijän organisaatioo vähän enemmän ja keskustelee siitä tässä seuraavassa osiossa. Niin, millainen asema PeeÄssällä on Pohjois-Savon vähittäistavarakaupan kentässä? Me ollaan markkinajohtajia, oltu jo pitkään, ja tota, se on varmaan niinku semmone, kun on tehty pitkään oikeita asioita ja luotu sille omistajalle sitä arvoa, niin se on mahdollistanut sen, että ollaan selkee markkinajohtaja. Mites sitte, mietitään tota kilpailua vähän, niin millainen kilpailu vallitsee vähittäistavarakaupassa nyt näillä hetkillä 2023 Suomessa, jos mietitään? Tai sitten, jos tarkennetaan tänne Pohjois-Savoon, niin? Siis kilpailuhan on erittäin kovaa. Ja tää inflaatiohan on hyvin, hyvin niinku uusi tilanne, meille kaikille. Nostaa hintoja ja nostaa kustannuksia ja kuluttajan ostovoima on ollu isoissa, isoissa haasteissa ja onneksi nyt sähkön hinta on meille kaikille, vähän jo niinku valoisampi se tulevaisuus, vaikka uusi korkoilmasto on muuttanut sitä. Ja tottakai silloin, kun meidän asiakkailla on vähemmän rahaa käytössä, niin sehän tekee sen, että silloin niinku tehdään tarkempia valintoja, ja hinnalla on isompi merkitys. Ja onhan vähittäiskauppa todella niinku hintaohjattu-bisnes, että paljon seurataan ja hinnalla on iso merkitys. Ja tota, siitähän sitä paljon kilpaillaan. Toki pitää muistaa, että on paljon muitakin osa-alueita. Miten otetaan vastaan ihmiset? Minkälaisia kokemuksia myymälöistä? Ja meillä toki on myös hotelleja ja ravintoloita että näissä niinikään, vaikka niissä tosin myös niinku tunneasiat ja fiilis ja maku ja elämykset nousee vähän eri valoon. Mutta kovaa, kovaa kisaa ja sehän pitää meijät virkeänä. Kyllä. No, minkälainen on sit keskivertoasiakas Pohjois-Savon vähittäistavarakaupan kentästä? Onko semmosta? Mikä semmonen stereotyyppinen asiakas? Eiks sitä tällä haettu? Joo. No, meillä, meillä on paljon eri tyyppisiä, että...Nythän niinku nähdään, että yleinen trendi on se, että perhekoot pienenee, sinkkutaloudet kasvaa, kasvaa, ja tota.. Sehän niinku muuttaa, tietyllä tavalla haastaa, että... Jos ajatellaan niinku tänä päivänä että otetaan sähköauto, asutaan yksin tai kaksin, niin polttonesteostot on minimissään, josta tulisi vaikka paljo bonusta. Tai ne ruuan, ruoan hankintakustannukset on pieniä, jos ei oo lapsia tai on vain yksi lapsi. Niin sit tietyllä tavalla tän niinku keskittämisjärjestelmän niinku se hyöty, jossa on tommonen niinku porrasmalli, että 900 euroa ja 5 pinnaa tulee palautusta, niin se, se ei ookkaan niin palkitseva. Kyllähän se vähän haastaa asioita. Mutta meillä on ollu niinku PeeÄssässä hyvä tilanne, että on tosiaan onnistuttu sitä hyötyä generoimaan vuosi vuodelta, aina liten bättre, vaikka se on ennaltaankin hyvällä tasolla, ja on saatu pidettyä hyvin niitä keskittäjiä. Mutta kyllä se haastaa, että näitä niinkun heviusereita on koko ajan vähemmän. Että pieni, pieni talouskoko kasvaa. Ehkä sit semmonen vielä, ett millä kaikilla toimialoilla PeeÄssä toimii muuten? Eli meillä on päivittäistavarakauppa, käyttötavarakauppa. Sit ennen puhuttiin polttonesteestä, tänä päivänä enemmän liikenne-energiat, sitten on hotellit, majoitus tai hotellit ja majoitus, ravintolat ja tota rautakauppa, ja erikoistavarakauppa:Sokos, Emotion, parturi-kampaamot, niiku 8 eri tyyppistä. Eli siinä vähän joka alueella on sitten jonkunlaista tarjontaa. Mutta mites sitten puhuitkin tosta inflaatiosta jo tossa aiemmin? Niin, miten se on vaikuttanut kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja siihen, kun on sitä ostovoimaa ostovoimaa vähemmän? Niin, miten se teidän näkökulmasta vaikuttaa siihen kuluttajien käyttäytymiseen? Vaikka eri toimialoilla? Jos, jos siellä on jotain jotain huippukohtii tai niinku erityisii nostettavissa, niin ... No, valitaan edullisempia tuotteita. Ruokakaupassa kulutetaan järkevämmin eli kotihävikki pienenee. Käytetään tarkemmin tuotteet. Ravintoloissa saatetaan käydä, mutta se kuitin loppusumma on selkeästi pienempi. Ehkä nuoret, jos lähtee viihteelle, niin voi olla et otetaankin kotona etkoilla yks drinksu enemmän ja mennään vasta sitten niinku loppu, loppuhuipentumaan Apteekkaariin tai tota... Niin rautakaupassa oli vahva Korona taustalla; laitettiin kodit ja pihat kuntoon. Sitten maailma taas aukesi ja nyt on taas rautakaupassa isot haasteet. Että kyllä se niinkun vaikuttaa paljon. Joo. Mites sitten, mietitään sitä toista puolta vähän. Niin, mites sitte niinku teihin organisaatioihin ja toimijoihin eri toimialoilla niin vaikuttaa, vaikuttaa, ku inflaatio puree kovaa? No, meillä on aina ollu, niinku sanoikin tuossa, se kustannustehokkuus ja parhaat toimintamallit haetaan. Meillä on niinku jatkuvan parantamisen toimintakulttuuri, jossa me pyritään niinku koko ajaa hakemaan hukkaa ja tekemään niitä havaintoja, ett löytyis niinku best practice joka kohtaan. Niin täähän on entisestään kiihdyttänyt sitä. Mutta toisaalta sitte on myös nähny näin, että muutoksessahan on iso mahdollisuus. Että aina niinku markkinoilla tapahtuu muutoksia ja pitää olla hereillä, että ei myöskään niinku vetäydytä suojakuoreen, vaan pitää myös nähdä reippaasti mahdollisuudet ja olla liikkeellä ja investoida ja kehittää. Mutta pitää kyllä tiukasti kiinni siitä, että ne kustannukset pysyy aisoissa. No, millaiset on sit tulevaisuuden näkymät vähittäiskaupan kentässä seuraavan vuoden aikana? Tais sit vähän pidemmällä aikavälillä? Vähittäiskauppa on jännä. Se jotenkin selviää aina näistä kaikista maailman koukeroista. Että kun ruokaa lähtökohtaisesti pitää jossain muodossa syödä, ett se taitaa se parituhatta kaloria olla, joka me jokainen vuorokaudessa tarvitaan. Niin tota, se menee siinä ja siellähän niinkun sitten taas niinku ruuan osalta. Mutt sitten kun mietitään käyttötavaraa, niin kyllähän se siltä näyttää, että käyttötavarat menee enemmän ja enemmän verkkoon. Ja sitten vaan pitää oivaltaa, että mitkä on ne asiat, mitä vielä haetaan kivijalasta. Ja nythän vaikka kiertotalous on tullut vahvasti, että on tämmösiä niinku tasokkaampia, ennen puhuttiin kirppareista, mut nythän ne on niinku, tuodaan merkkituotteita tyylikkäästi esille ja niillä on ihan kunnon hinta. Ja ne on nykyään myös kauppukeskuksissa. No nimenomaan, ihan piikkipaikoilla. Ja totta, se niinku kuvastaa ehkä sitä jotain uutta tulevaa, et ei oo pakko omistaa ikuisesti tai pakko olla uutta, vaan vaan.. Mutt tää digitalisaatio, verkkoon menee kaikki se, missä ei oo lisäarvoa sillä hifistelyllä. Ja sit puolestaan se mistä on lisäarvoo, niin se tulee,tulee tota niin vahvemmin läsnä. Mutta ruokakaupassa on pitkään puhuttu siitä, että ravintola ja ruokakauppaa lähestyy toisiaan enemmän siellä ravintolaympäristössäkin. Tota, tai anteeks siis, ruokakaupan ympäristössä halutaan syödä lounasta ja kohdata ihmisiä. Ehkä jotain tämän tyyppisiä. No, minkälaiset näkymät sit PeeÄssän muilla toimialoilla, kuten vähittäis tavarakaupan kentällä, vallitsee? Me ollaan just päivitetty strategiaa ja meillä on iso, iso kasvupolku ja näkymät tuolla matkailussa. Että meillä on itsellä 3 hotellia ja sen lisäks alueella on muita todella hienoja matkailukeskuksia. Jos ajatellaan vähän laajemmin vielä, ett otetaan tuolta niinku Pohjois-Karjalan puolelta Bomban alue Nurmeksessa tai Koli upeine maisemineen. Ja sitten mennään etelään Savonlinnaan tai pohjoiseen Vuokattiin ja meillä on sitten Tahko keskellä ja Kuopio ja sitten tuolla niinku hyvin tuota teknologisessa Iisalmessa Ylä-Savossa, meillä on siellä myös hotelli, joka ihan vasta nyt parhaillaan uudistetaan. Niin me nähdään merkittävä potentiaali matkailussa. Ja tota, sehän on vähän semmone, että se ei oo niinku PeeÄssä yksin, vaan se on enemmän tämmönen, että jonkun pitää mennä maailmalle salkku nimeltä Suomi kädessä ja myydä Suomea matkailutuotteena, koska joku saattaa kiinnostua Itä-Suomesta, mut sit kuitenkin haluaa nähdä porot, joulupukin ja revontulet. Niin sen takia me tarvitaan vähän niinku se koko salkku myyntiin. Mutta siinä on paljon potentiaalia. Kyllä. Ja siitähän voi myös sinne graniittikuutioon ottaa, ottaa koppia. Että ei muuta kuin Suomi salkku käteen ja maailmalla myymään, myymään sitä koto Suomea, niin sillähän se Suomi saadaan nousuun sitte. Mites sitten, jos mietitään vähä vielä organisaation keskeisii toimii, mllä pystytään varautuu tällaisiin haastaviin makroekonomisiin ilmiöihin, vaikka inflaatioon tai sitten mahdolliseen laskusuhdanteeseen. Niin mitä sanoisit, ett mitkä on tälläsii? Onko se sitte se kulttuuri? Kulttuuri siellä organisaatioissa, osataan nähdä ne mahdollisuudet, mitä aukeaa, vai onko jotain muita? No, joo, kyll mä niinku näkisin niin, että ne kenellä on niin sanotusti paalua, niin se pitää laittaa liikkeelle, että jos sitä nyt sitte hillotaan ja pelätään ja odotetaan, niin voi olla että menee ohi, että nää maailmalla tällä hetkellä olevat, vaikka harmilliset, nää sotatilanteet ja muut niin , kun ne tuosta, toivon mukaan jossain vaiheessa laantuu, niin se jälleenrakentaminen saattaa taas muodostaa meille uudenlaisen tilanteen ja tuota vaikka rakentamisen puolella. Ja me tota... Mutta niinku rohkaisisin siihen, että pidetään tiukasti niinku kiinni siitä niinku omasta valitusta strategiasta ja uudistetaan, viedään eteenpäin ja kehitetään toimintaa, sen sijaan että vaan sitten jäädään niinku suojaan.Rohkeesti vaan! Tulta kohti ja ei jäädä tuleen makaamaan. Näin. Näin niinku viitteitä, viitteitä lainatakseni. Miten sä näät sitten, jos mietitään Pohjois-Savon aluetta ja vaikka tota vähittäistavaran kaupan kenttää. Niin mitkä on tällä hetkellä keskeisimmät makroekonomiset haasteet? Onko se se inflaatio? Vai onko,onko mahdollinen laskusuhdanne, mitä mitä jossain, jossain on myös väläytelty niin...? No joo, kyllähän tällä hetkellä inflaatio on, on semmonen keskeinen ja tota niinku nähdään nyt vaikka nää asuntojen hintojen kehitys. Tällä hetkellä korot on nousseet ja uusien lainojen osalta ollaan aika varovaisia ja asuntojen myyminen on haastavaa ja se toisaalta lisää yleistä epävarmuutta. Ja se aina, kun usko omaan talouteen horjuu, niin sillä on aika isoja vaikutuksia kaikkeen. Mutta ne on tietysti aika herkkiä mittareita kääntymään myös toiseen suuntaan, kun tulee niitä positiivisia uutisia. Niin sen takia minusta on tärkeää myös se, että media nostaa niinku niitä positiivisia lähtöjä ja uutisia, että me ei ihan, ihan tota niinku säikähdetä kaikkea. Että uskotaan myös siihen huomiseen ja katotaan oikein pitkää niinku talouden käyrää, kuuskytluvulta. Niin, tai jopa vanhempaa, niin niin isossa kuvassa kaikki nämä tämmöset talouden niinku hetkelliset haastavat jaksot, ne on kuitenkin siinä pitkässä talouden kehityskäyrässä aina semmosia pieniä nykäsyjä. Se pitää aina muistaa, että kyllä ne ne siitä niinku asiat oikenee, että pää kylmänä ja usko huomiseen! Sitäkin ehkä, ehkä nostaisin vielä tähän, kun sanoit hyvin tosta tosta , niin nostaisin kaikille kuuntelijoille ja katsojille koppia siitä, että siellä kuitenkin niissä, niissä laskukohdissa niin niitä uusii uusii tulevii juttuja, niitä isoja liikkeitä tehdään sitten myös tuolla organisaatio ja yritysnäkökulmassakin , niin sieltä jokaiselle sitte mahdollisuutta vaan sieltä ettimään! Kyllä, ja nykyäänhän on niinku startup toimintahan niinku hyvää. Mikä oli merkittävä Tahko Ski eli pitch , niin tota käytiin pitsaamassa PeeÄssää Start upeille ja he sit ehdotti meille erilaisia ideoita. Niin, mun mielestä on tosi raikas tapa, että myös vaikka ollaan vähän tämmönen, ei niin ehkä ketteräksi luokiteltu yhtiö, niin siitä huolimatta löydettiin ihan hyviä hyviä niinku rajapintoja ja uusia lähtöjä tuota kautta. Kyllä. Ja kivasti taas nivoutuu yhteen tän kauden eka jakso, miss Valtteri sit taas kerto Start up- homman aloittamisesta ja miten kaikki vois lähteä siihenkin mukaan ja kehittelee rohkeasti. Juuri, juurikin näin. Tääll tulee näitä jaksosuosituksia aina välillä tälleen. Mut kiva, ett nivoutuu vähä yhteen. Kyllä. Mut joo, mennään osio kolmoseen. Ja meijän tän kauden teema on siis ollu vähän tälläset tulevaisuuden tekijät, niin lähetään sit miettii ehkä enemmän myös niit. Eiks näin Kalle ollu ajatuksena ? Niin millainen tarve osaajille on vähittäistavaran kaupan kentässä? Mitenköhän tuota kuvailisi? Siis suuri. Että vähittäiskauppahan on tosi laaja. Et jos ajatellaan S-ryhmää.Meillähän on paljon keskitettyjä toimintoja, vaikka logistiikka, niin sehän on mun mielestä

niinku todella otollinen vaikka tuotantotalouden DI: 34:13

lle, jotka nikkaroi prosesseja. Ja sitten meillä on valtava hankintaorganisaatio, joka on keskitetty ja kiertää maailmaa, hakee parhaita diilejä maailmalta, niin se on oma palasensa. Ja sitte kaikki tää konseptien kehittäminen, liikeideoiden luominen. Niin se on taas sit semmosta ehkä niinkun missä kokemus ja visionäärisyys yhdistyy, että tosi niinku monenlaisia osaajia tarvitaan. Mulla pikkuveli opiskelee graduvaiheessa tuotantotalouden DI:ksi ja just puhuttiin tossa siitä, että miltä niinku S-ryhmä näyttäytyy niinku nuorten opiskelijoiden silmissä tällä hetkellä. Ja ei se oikee oo siellä top of mainissa. Se aika jännä. Kaikki muut luetellaan, nää niinku erilaiset, tosi seksikkäät niinku konsulttitalot ja varmaan ne pankit taas siellä ja isot tehtaat ja muut, mut S-ryhmä, se ei jotenkin pääse, vaikka on ihan huikeita hommia. 40 000 työntekijää ja niinku ihan ylivertainen tavallaan niinku suunnannäyttäjä niinku monella toimialalla, myös siinä vähittäiskaupassa. Mutta joskus se voi olla, että se näyttäytyy niin, että se on vaan sitä myymälätyötä, joka niinku näyttäytyy. Mutta kyllä siellä on huikea määrä kaikkea muutakin. Siinä ehkä ehkä niinku mitä sanoit, niin siinä ehkä toimiessa S-ryhmänkin kautta niin pääsee toimii just siellä kuluttaja-asiakasrajapinnassa ja sieltä pääsee näkee ehkä sitä, ehkä kuitenkin merkittävintä, merkittävintä millä sitä arvoa luodaan asiakkaalle ja sitä kautta yritykselle niin. Sen ehkä ainakin ite nostaisi vielä tähän esiin, että. Jep. Mutta tota, sie nyt mainitsit toss muutaman tollasen esimerkiks osaajan, mitä niinku vois tarvita ja et on paljon tarvetta. Mut onko sit jostain tietyn alan osaajista ylitarjontaa? Ei. Kyll se tänä päivänä on niin, että menee esimerkiksi todella haastavaksi. Meillä on osuuskaupalla on kampaamo ja hiusalassa huutava pula tekijöistä. Kokit. Ne, ihan sama tilanne. Ne saattaa hetkittäin vähän parantua ja meilläkin on Filippiineiltä kohtuullisen iso määrä niinku tosi mestaritason ammattilaisia, jotka tulee meille tekemään hommaa ja ei pärjättäsi ilman. Hieno, hieno juttu. Niin siinä varmaan kaks semmosta niinku haastavinta, mutta ei oo kyllä ylitarjontaa. Mites sit jos mietitään, otetaan vähä pienempää pienempää kenttää tähän ja mietitään tota vähittäistavarakauppaa? Ja just just täällä PeeÄssän, PeeÄssän toiminnassa... Niin millaiselle osaamiselle on tällä hetkellä kysyntää, kysyntää niin teijän, teijän kentässä? Kyllähän se iso volyymi kohdistuu siihen, kun ollaan osuuskaupassa, joka toteuttaa näitä liikeideakonsepteja,

niin meillähän on iso volyymihan: 37:13

Meillä on myyjän tehtäviä, tarjoilijan tehtäviä, vastaanottovirkailija, liikennemyymälätyöntekijä, kokkeja ja tota, niin siellä on se volyymi. Mutta sitten meillähän on huima määrä erilaisia, sitten niinku vuoropäällikkyyksiä, apulaispäällikkyyksiä, päälliköitä, asiantuntijarooleja vähän eri tasoilla keskijohdossa, ryhmäpäälliköitä, kenttäpäälliköitä, Prisma-johtajia, hotellijohtajia. Ja sitten tullaan niinku konttorilla eri spesialiteettei hin; Talouden tiimi, ollaan maakunnan suurin rakennuttaja, meillä on kiinteistötiimi, sitten löytyy HR-tiimi 2100 työntekijää. Niin paljon on tietysti siellä puolella tekemistä, markkinointia, viestintää. Ja tota..niin, mutta semmonen joku että oikein joku tietty niin...niin kyllähän sitä tietysti, kun on paljon väkeä, niin vaihtuvuuttakin on, et aika tasasesti sitä vaan koko ajan eri suuntiin tarvitaan. Joo. Siellä on, etsijöille kuitenkin mahdollisuuksia tarjoutuu, sitten. Kyllä, kannattaa seurata aktiivisesti. Joo. Mites sitten, kun säkin oot useamman useamman henkilön johtaja...Niin millaiset ominaisuudet sitte korostuu niinku hyvin pärjäävissä osuuskunnan työntekijöissä? No, kyllä se aina noissa rekrytoinneissa, mä oon niinku todennut, että jos on kaks vaihtoehtoa; että on tosi hyvä valmis osaaja ja sitten, mut asenne on vähän sellolle semi ja sit on joku, jolla ei ole vielä sitä osaamista, mut on aivan niinku jäätävän kova asenne ja halu tehdä ja näyttää ja oppia. Niin, jos alkuun on valmis laittaa vähän paukkuja tähän kakkosvaihtoehtoon, niin siitä tulee aina timantti. Mä niinku kovasti niinku aina suitsutan ihmisiä, ett a ntakaa palaa,ett näyttäkää asenteella. Et jos lähet vähän niinku haalessa veessä, niin silloin et myöskään itse anna, niin harvoin saat. Ehkä tossa on niinku se, semmonen niinku erityistärkeä juttu. Tästäkin saatiin hyvää, hyvää vinkkiä kuuntelijoille sieltä. Ja pätee aika monessa eri elämän osa-alueessa. Niin oisin tota seuraavaks mennyt siihen, et nyt kun meillä on Itä-Suomen yliopisto ja tullu tämmönen uus pää aine, mitä ei varmaan ollu siun aikana, mitä ei ollu myöskään meiän aikana, myökin ollaan sen verran vanhoja. Eli toi kansainvälinen vähittäiskauppa. Siit ei oo vielä valmistunut miun mielestä yhtään maisteria. Se on ollut sen verran vähän aikaa. Mut ylipäätään,niin millaisen niinku toimintaympäristön tarjootte tällaiselle innokkaalle ja oppimishaluiselle ja motivoituneelle vähittäistavarakaupan tulevaisuuden tekijälle? No, erinomaisen. Että, se on aina tärkeätä mun mielestä, että... Jos ajatellaan, että haluat olla vaikka Deloitella huippukonsultti vähittäiskaupassa, olla jossain globaalissa virtuaalitiimissä kehittämässä jotain tulevaisuuden kauppaa, niin on sinne vaikea mennä, jos et sä koskaan ollu kaupassa töissä. Eil kyllä mä niinkun sanoisin että ois aina hyvä lähtee, että mä haluun mennä kauppaan töihin. Mä haluun mennä sinne ravintolaan tai hotelliin. Aistia sen ja kattoa, miten nämä prosessit toimii täällä. Mitä se tarkoittaa? Tämä ihmisten kohtaaminen livenä? Miten tiimiä johdetaan? Mitkä on erilaiset johtamiskäytänteet? Ja kohdistaa, sitä omaa innokkuutta ja kehittämispotentiaalia siihen, että analysoi, tulkitsee ja tekee, vaikka vähän muistiinpanoja itselle. Tietää et oma fokus on jossain niinku seuraavassa stepissä, mut ei ajattele, että kun lähden tähän niin kuin vain tähän suorittavaan rooliin, että tää on jotenkin huono valinta vaan päin vastoin, siitähän on tosi hieno,kun lähtee sitte seuraavaan vaiheeseen, vaikka päälliköksi tai joskus ryhmäpäälliköksi johtamaan päälliköitä, niin hei että mä tiedän miten se hoidetaan siellä myymälässä. Mä ollu itekin töissä niin ne on ihan huippupaikkoja lähtee vaikka on paljo intoa ja halua kehittää ja draivia ja mutta sitten jos oikein niinku globaalit virrat vetää niin ei se varmaan se S-ryhmä siihen se ykkösvaihtoehto ole. Ajattelee sitä KV -myynnin nälkää, että jos haluaa vaikka jotain B2B KV myyntiä lähteä vetämään. Niin ehkä siihen on parempiakin vaihtoehtoja. Mehän tehään paljon sitä kv -hankintaa. Se on semmonen mistä meillä sitten löytyy kyllä paljon paljonkin mahdollisuuksia. Mites sitten semmonen kauppatieteiden maisteri, joka nyt valmistuu vaikka tältä meidän Itä-Suomen yliopistosta, jolla nyt ei oo sitä kokemusta? Ehkä aikasemmin sieltä kaupankassalta tai muualta, niin mitä tavallaan siinä vaiheessa S-ryhmä tarjoo jos ei halua siinä vaiheessa kun sun vastavalmistuneen palkkasuositus olisi vähän enemmän kuin ehkä se mitä se kassatyöntekijä saa, niin mitä se niinku tollasella heittäisit, että mitä lähtee etsimään ja mitä tarjotaan tollaselle mahdolliselle maisterille? S -trainee on varmaan se kaikkein selkein polku, valtakunnallinen haku kaikkeen mahdollisiin, sillä aina vuosittain on eri osuuskaupat. SOK hakee se on 10-15 paikkaa suurinpiirtein, joissa on selkeästi semmonen fokus et haetaan sen profiilin tekijöitä, joilla on sitte sitä kasvu niinku stretch:iä tavallaan niihin tuleviin positioihin. Vaikka ei vielä ois kokemusta niin, se on tosi hyvä kanava. Mitä sitte oot puhunut paljon näistä eri johtamisasemista, joita teilläkin on? Teilläkin on avoinna tiettyinä aikoina. Onko S-trainee se ainoa väylä niille vai pääseekö myös? Jos saa kokemusta jostain muualta niin pystyykö niinku sitä kautta tulla myös niihin? On joo, päällikkö positioihin voi tulla myös ilman, että on ollut S-ryhmän mankelissa, mutta ne on siitä hyviä, että niissä opetetaan järjestelmät ja se terminologia mistä puhutaan niin meillä on eri tasoisia on S-traine, sitten on S-päällikkö ja sitten on on vähän enemmän niin kuin toimiala spesifejä räätälöityjä valmennuksia, mutta universaaleja keskijohtoon ja johdon tehtäviin tähtääviä on S-päällikkö ja S-trainee. Mutta on myös lukuisia esimerkkejä siitä, että ilman näitä esimies-koulutusputkia, niin on päästy todella hienoihin positioihin kaupparyhmässä. Tää tulee Kalle nyt miun omasta päästä, tää kysymys. Mut kun tääl oli tämmönen kysymys laitettu alunperin; Et mitkä ois sellasii parhaita keinoja osottautuu edukseen? Mut mie ehkä käännän tän nyt niin, ett..Miten sie koet, et t miten sie oot ite sun omasta koulutuksesta kauppatieteiden maisterina hyötynyt sit taas tässä nykyisessä tehtävässä ja toll omalla polulla eniten? Se varmaan niin kun ...Mun mielestä se koulutus on semmonen et sehän. Mä sanoisin, et ottakaa irti siitä niinku sitä työharjoittelupaikkoja ja koittakaa löytää niitä väyliä työelämään. Koska se kuitenkin, sä et tee sillä tutkinnolla mitään, jos se päättyy siihen, että sit se työnhaku, hausta tulee iso haaste. Että työelämään rohkeasti, gradut työelämään, kandivaiheen työt työelämään ja tota, ei välttämättä niinkään niinku lompakko auki niin kuin rahaa kysymään, vaan haluu tarjota niinku omaa osaamista, kyvykkyyttään. Sitä kautta saa niinku tosi hyviä näyttöjä, paikkoja, paikkoja tuoda sitä omaa ajatteluaan esille. Ja tota, niin... Mjoo, kyllä. Mut täs ollaankin paljo täs osioss puhuttu jo tästä. Ite luen tällä hetkellä Toyotan tapaa ja siinäkin korostuu itelle erityisesti toi, että pitää tuntea se niinku se kenttä ja se missä se oikee, oikee arvo niille asiakkaille, asiakkaille luodaan. Ja oot sitäkin ite korostanut tässä keskustelun aikana. Niin miten sitte.. Millainen merkitys niillä osaavilla tekijöillä niin siellä niinku suorittavalla puolella ku sit siellä johtopuolella on niin tulevaisuuden osuuskunnissa? Miten sä näet? Aivan kriittinen. Että eihän meillä ois mitään, jos ei meillä oo meidän heimoa. Puhutaan PeeÄssässä heimosta ja heimoon kuuluu henkilökunta, asiakkaat ja eri sidosryhmät. Ja me pyritään yhdessä tuottamaan koko ajan lisää arvoa omistajille. Niin tota, se on aivan niinku supertärkee. Kun puhutaan siitä inhimillisyys pääomasta, niin mulle se tarkoittaa sitä, että me lisätään osaamista, yhteistyötä ja vuorovaikutusta ja sitä kautta syntyy niinku, se ei oo niinku heti taloudellista pääomaa, vaan se on sitä, joka niinku tulevaisuudessa tuottaa sitä taloudellista hyötyä, niin tota, sehän nimenomaan on niinku henkilöston sydän. Menitkin täällä jo kysymyksiä eteenpäin omalla, omalla puheenvuorolla. Mutta, mutta jos haastan vielä vähän tohon, tohon inhimilliseen pääomaan ja sen johtamiseen tai sitte siihen teijän heimon, heimon niinku lähestymistapaan siihen inhimillisen pääoman. Niin, mikä on sellainen keskeinen oivallus sulla? Tai sitten PeeÄssällä siihen mitä, mitä tulee tuohon inhimillisen pääoman johtamiseen ja sen kehittämiseen? Se on ainakin haastavaa. Että se on jotenkin konkreettista, ett jos on yrityksellä taloudellista pääomaa, ett katotaan tasetta, että me katotaan sieltä ja me nähdään missä meijän rahat on kiinni ja miten likvidejä ne on. Mutta, jos vois samalla tavalla olla tämmönen niinku inhimillisyys pääomaan taselaskelma, miten se kuvattais? Sehän ois todella kiinnostavaa. Siitä vois tehä gradun. Kallelle vinkki. Että tota, mitä elementtejä siellä olisi. Että se ei siis oo helppoa. Ja mun mielestä tää on tällä hetkellä aika uus asia vielä. Kyllä me edelleenkin, tottakai kaiken pitää tähdätä siihe, että yritys on aina kannattavaa liiketoimintaa. Että tulokset ovat riittäviä varmistamaan niinku jatkuvuuden ja tota sen omistajan hyödyn. Mutta, niin...mä luulen, et jos se ois helppoa, niin kaikki ois sitä jo tehnyt. Mutta, kun se on meillä siellä strategian ytimessä, se on meillä se tietynlainen sisäinen turboruuvi. Puhutaan inhimillisyyden ilmaveiveistä ja me kaikki muistetaan, ehkä, ainakin You tubesta katottu, kun Mikael Granlund teki legendaarisen ilmaveivin , niin tota me tiedetään,että se on vaikea tehdä tiukassa paikassa. Niin inhimillisyyden ilmaveivi, se ehkä kuvastaa sitä niinku leveliä ja meille ne kolme elementtiä oli se osaaminen, yhteistyö, vuorovaikutus. Mut pitää tehdä kunnon konkreettinen niinku plani, mitä tehdään organisaatiossa. Meillä on näidenkin otsikoiden alla tusina niinku hanketta, jossa organisaatio työskentelee, jotta syntyy yhteistyötä, syntyy vuorovaikutusta. Tai sitä osaamisen kehittämistä. Mutta ehkä se on vähän vielä hyppy tuntemattomaan. Ett toistaseks, ei voi vielä sanoo et jee, tää on tässä, harjoitellaan. Joo. No, me viime, viime jaksossa päästiin Claudia vähän tohon case ajatteluun enemmän mukaan, niin otetaan tähän loppuun vielä tällainen, tällainen... Mie niin tykkään näist sun caseista. Joo, saatan tippuu vähän kärryiltä, mut yritetään pysyä. Ei mitään. Tähän, tähän niiinku tuotantokauden loppuun ni pistetään kaikki, kaikki niinku liekit, liekit käyntiin ja fanfaarit ja mitä muuta on. Mut otetaan tämmönen case-tilanne; Että meillä on, meillä on henkilö, henkilö, joka on tota etsimässä seuraavaa mahollisuutta ja sitte on lähestynyt jo erilaisii, erilaisii niinku organisaatioita. Ei oo vielä ehkä löytyny sitä oikein oikeaa niinku yhteyttä tai sitte sitä niinku kohdantoo, kohdantoo niihin hommiin... Niin miten sä ite näet niinku sieltä pöydän toiselta puolelta, et ku puhuit näistä elementeistä, et into into oppia ja tahtotila ja ja jotain päräyttävääkin pitää olla, pitää olla... Niin mitä kulmia, mitä arvostetaan ja millaisilla asioilla sitte tullaan? Niinku, että se rekrytointipöytäkin on siellä sitte. No terve, terve., että tällaisella kulmalla tultiin tähän pöytään...Että mitä, mitä niinku sieltä rekrytoinnin niinkun kokemuspohjasta niin pystyt, pystyt heittää meille tähän pöytään? No, ei ainakaan kannata opetella mitään valmiita mantroja, että tyyliin niinku , ett multa kysytään tämä asia ja mä opettelen valmiit vastaukset. Vaan, kun aito oma itsensä kehiin ja tota sitten pyrkiä niinku siihen, että nuoresta pitäen, vaikka ne jotkut työkokemukset tai prokkikset tai harrastustoiminnan ympärillä tai ainejärjestötyössä tai missä tahansa...Että niinku, ne on oikeesti tosi arvokasta pääomaa siellä niinku nuoren henkilön CVssä, että tulee niinku rinta rottingilla, et hei, et ei mulla oo vielä niinku mitään valmista, mut mä oon kasvattanut mun verkostoja ja osaamista tämmösilla jutuilla. Että ei niinku myöskään ujostella. Lukuisia ihmisiä haastatellut omalla työuralla, jotka vaikka jättää CVstä,että kattoo todistukset, et hei , sä oot tehny niinku viis vuotta siivoojan työtä, ja sun CVssä ei lue mitään. No mä ajattelen, et ei sillä oo niin merkitystä. No, hitto vie, osoittaahan se aikamoista niinku, että oot niinku tosi sharppi, terävä henkilö ja oot siinä ihan niinku et hei että tää me otetaan, niin sehän vielä vaan niinku lisää sitä, että et sä oot oikeesti tehnyt tämmöstä työtä ja sä ymmärrät sen siivousbisneksen tekijäroolissa. Et ei mitään saa niinku vähätellä! Että omana itsenä, rohkeita ajatuksia ja haastakaa siellä pöydän toisella puolella näitä kaljuja ja harmaatukkasia setämiehiä ja naisia. Että, rohkeesti vaan! Setähenkilöitä haastetaan siellä sitten. Mut mites sitte...Puhuitkin jo tästä niinku haastattelutilanteesta... Mut mitäs sitte, ku sitä ennen on kuitenkin se papereiden lähettely ja se CV ja rekrytointikirje, niin, niin ku puhutaan jostain tehtävistä joihin tulee useempi satoja hakemuksia tai jotain muuta. Niin onks niissä sitte... Miten näet, että miten tästä,tästä vaiheesta pääsee sitte siihen seuraavaan vaiheeseen? Että pääsee sit sillä päräyttävällä omalla, omalla tulokulmalla niin siihen neuvottelupöydän ääreen? Onko oma lehmä ojassa? Ei oo. Mä just, että kohta varmaan CV odottaa tossa... Tää on ihan, tää on ihan case-tilanne. Ohion, Ohion mies. Niin, kyllä , kyllä. No, joo. Ei mitään. Niin, niin, tota...Sehän on aika haastava, koska nykyään niinku ei tarvii,kun kirjoittaa

Chat GPT: 52:25

llä, et hei, että haluaisin PeeÄssän toimitusjohtajaksi, mitä kannattaa laittaa CVhen. Niin sehän kertoo sulle. Eilen just itseasiassa testailin sitä, ku menin aamulla pitää sitä puhetta, niin kirjoitin muutamia kysymyksiä, että mitä toimitusjohtajan tulisi kertoa Kuopion viinijuhlien tiimille, jotta he onnistuvat tapahtumassaan. Anto muuten aivan briljantin vastauksen. Pelottavaa, huikee. Sehän tehostaa töitä, ku ei tarvii ite kaikkee kirjottaa. Mutta niin, kun on formaatit, ja on tyylejä ja kaikkia opetetaan, valmennetaan , miten tehdään. Mut kyl mä sanoisin, et ehkä vähemmän on enemmän, et niinku selkee one slaideri ja sitt siihen kylkeen joku, mitä on tehny. Et ei mitään niinku kirjaa, että hyvä, reipas niinku kuva jostain niinku siviili-minä. Että taas niinku se persoona. Ett ei välttämättä semmonen täydellinen niinku jakkupuku ja kravatti on tiukalla, et näytän charmalta, tulevaisuuden pääjohtajalta, vaan harva semmosissa vaatteissa oikeasti viihtyy. Ett niinku omaa persoonaa ja itseään ja niinku vähemmän on enemmän. Mahtavaa, mahtavaa! Siitä saatiin suljettuu tää keissi, keissi. Vinkit talteen keissiä varten ja ehkä jopa Kalle omaa CVtä varten. Tää oli ihan case -kulmalla. Joo niinpä niinpä. Ei mitään muuta kuin lähdetään rakentamaan sitten seuraavia caseja. Mutta mutta. Olisiko sulla Mikko vielä nostaa jotain tähän tähän keskusteluun, mitä ollaan tässä käsitelty tästä PeeÄssän toiminnasta täällä Pohjois-Savossa tai sitten tästä osaajakentästä vielä meijän kuuntelijoille? Mun mielestä on hieno nähdä, että ollaan täällä Itä-Suomen yliopiston kauppatieteessä tämmösessa lähetyksessa ja tästä sivusta seurannut, miten paljon on sieltä omasta. 2002 aloitin opiskeluni tää homma on mennyt eteenpäin. Tämähän on ihan huikeata, että kysyinkin sulta Kalle, että miksi sä alkujaan rupesit tekemään ja sanoit hienosti, että se tuo uudessa valossa tämän koko kauppatieteen ja Itä-Suomen esiin ja on mahdollisuus tavata ihmisiä ja muuta edelleen. Iso peukku! Respektejä, kova juttuja ja totta, toivottavasti se ei hyydy. Nyt se tuotanto määrää, että seuraavalla kaudella enään kolme. Haastetaan! Kyllä kyllä nyt kehitetään tätäkin, sillä jatkuvan kehittämisen periaatteet. Ja varmistat, että sitten kun saat sen gradun maaleja, että tää homma jatkuu. Kyllä kyllä, sehän on jatkuvuus, jatkuvuus, sitähän pyritään pyritään tekemään koko ajan. Mutta mahtavaa, mahtavaa oli, oli, oli kiehtovat keskustelut kyllä tässä. Meillähän oli tässä jaksokysymyskin esitetty. NO niin. Esitetty aiemmin ja kysymys kuului näin, että kuinka monta kesätyöntekijää S-ryhmä työllisti? Työllistää 2023 ja Claudia vastasi, että hyvin hyvin perusteluilla tällä kertaa. No aiemminkin perustellut hyvin, mutta mutta. Jollakin loogisesti tällä kertaa. Loogisella perustelu kulmalla. Ja sait 10 000 ja Mikko, taas heitit sieltä tietopankin ytimestä, niin 12 000, niin SOK rekrytointipäällikön mukaan Minna-Stiina Miettisen mukaan niin. S-ryhmä työllistää 2023 noin 17 000 kesätyöntekijää. Voitit tällä kertaa, mutta minun mielestäni aika lähelle. Aika lähelle. Ja aika hyvä kisa. Mutta mutta. Jos mietitään Claudian perusteluja, että 1000/toimipaikka ja 19 niin. Keskiarvollisesti niin. Sittenhän me oltais jo 19 000. Eli sitten aika lähellä ollaan. Totta se ois ollut se luku. Ja sitten toisaalta, jos yhdistää meidän molempien niin kuin tällästä päättelyä ja tietoutta niin olisi saatu aika lähelle oikeaa. Juurikin näin. Juurikin näin. Mutta sitten meillähän on jakson viimeinen kohta eli Mikon kirjasuositus. Onko sulla heittää meidän kuuntelijoille kirjasuositusta? On, mä otin oikein mukaan. Mahtavaa. Tämä tämmönen kuin Paula Kilpiäinen kirjoittanut ja"inhimillinen strategia". Mä lähtisin niin kuin tätä suosittelemaa ja itse on kuunnellut äänikirjana. Mulla on myös tää kirja kirja, mutta tota täällä on jotain kuvia, joita ei ääni nauhalta näe. Niin on pystynyt täältä vähän katsoa. Mutta hän kävi puhumassa meidän organisaatiolle ja samassa yhteydessä ostettiin sitte porukalle nää kirjat ne. Tosi hyvä vähän ehkä tulevaisuutta ja haastaa nykyistä tapaa ajatella. Ja kiva tota suositus. Minä en oo ainakaan nähnyt tota kirjaa ja kuullut eikä kukaan muukaan oo sit suositellut. Ja siitähän me tykätään, ku tykätään haastaa, haastaa nykyistä tapaa ajatella, niin siitähän me tykätään kuitenkin Idän kauppatietäjät-podcastissa. Ehdottomasti. Mutta Claudia, kiitos taas tästä tuotantokaudesta! Ja pysykää kuulolla! Lähettäkää kysymyksiä, tykätkää jaksosta, muistakaa jakaa ja palataan. Palataan asiaan sitten seuraavan tuotantokauden ja uusien jaksojen ja asiantuntijoiden ääressä. Mutta, haluaisin kiittää vielä Mikkoa ja Claudiaa. Kiitos. Kiitos! Ja Itä-Suomen yliopistoa tietysti, että saatiin tehä tätä, tätä tuotantokautta. Ja kuten ollaan tän tuotantokauden aikana tehty, niin hyvää kesää kaikille kuuntelijoille! Ja kiitos ja kuittaus täältä studiosta. Se on näkemiin. Moro! Moi!